Ethnos ry:n vuoden 2023 gradupalkinto on jaettu!

Posted on

Vuoden 2023 parhaana graduna palkittiin Kamilla Billiersin opinnäytetyö ”Saa ihmiset viihtymään ilman sirkustemppuja”: Museoiden avoinnapidon henkilökunnan kokemuksia työstään ja sen merkityksellisyydestä. Linkki tutkielmaan löytyy Kamillan kirjoittaman blogitekstin lopusta. Keskellä synkintä lopputalven jaksoa pilkahti sähköpostiini iloinen valo: Ethnos ry oli päättänyt palkita kansatieteen alan maisterintutkielmani vuoden 2023 parhaana opinnäytetyönä! Palkinto jaettiin 14.3.2024 osana Etnologian päivien yhteydessä […]

Ethnos: kokemuksia ja muistoja

Posted on

Kirjoittanut Pirjo Korkiakangas Aktiivinen toimintani Ethnoksessa alkoi 1990-luvun alussa ja kesti toistakymmentä vuotta. Ethnoksen hallitukseen minut valittiin maaliskuussa 1998 Joroisissa Frugårdin kartanossa, jonne silloinen yhdistyksen puheenjohtaja Anna-Maria Åström oli ethnoslaiset kutsunut vuosikokoukseen. Frugårdin kartanon tutustumisen ohella saimme vierailla Järvikylän kartanon salaatti- ja yrttikasvatushuoneissa, ja paljon muutakin mielenkiintoista ohjelmaa meille oli järjestetty. Iltaa istuessamme keskustelu siirtyi […]

Ethnoksen gradupalkinnon 2022 saaja kertoo tunnelmistaan

Posted on

Ethnos ry palkitsi Elisa Halsinahon opinäytetyön vuoden 2022 parhaimpana pro graduna. Voittajan visioita ja vähän gradustakin – Tunnelmia Ethnos ry:n vuoden 2022 Gradupalkinnon vastaanottamisen jälkeen Sain suuren kunnian vastaanottaa Ethnos ry:n palkinnon vuoden 2022 parhaasta progradusta. Palkinto jaettiin 31.3.2023 aurinkoisessa mutta tuulisessa Helsingissä, EthnoksenKevätseminaarissa. Linkki graduuni löytyy tämän tekstin lopusta. Mikäli kilpailu ei ole lukijalle […]

Perheet tehdasyhteisön arjessa

Posted on

Antti Santaholma Maria Vanha-Similä: Yhtiöön, Yhtiöön! Lapsiperheiden arki Forssan tehdasyhteisössä 1950–1970-luvuilla. Kansatieteellinen Arkisto 58. 250 s. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-6655-06-2 Lounais-Hämeeseen, Loimijoen Kuhalankosken partaalle teollisuustaajamaksi kehittynyt Forssa on monin tavoin tyypillinen teollisuuden ympärille kasvanut suomalainen pikkukaupunki. Puuvillakehräämö ja kutomo aloittivat toimintansa 1800-luvun puolivälissä, ja niiden ympärille kehittyi moderni tehdasyhdyskunta, johon yhtiö (Forssan Osake Yhtiö) ja sen perustaja, Axel […]

Lukemisen kehollisuutta tutkimassa

Posted on

Helena Schulman Anna Kajander 2020. Kirja ja lukija digitalisoituvassa arjessa. Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/310595 Digitalisaatio on muuttanut kirjojen ja lukemisen maailmaa viimeisten vuosikymmenien ja erityisesti viimeisten vuosien aikana, kun sähköiset kirjamuodot ovat tulleet vaihtoehdoiksi perinteisten painettujen kirjojen rinnalle. Kansatieteilijä Anna Kajander on syventynyt tarkastelemaan digitaalisuuden vaikutuksia (kirjojen) lukemiseen kehollisena ja kulttuurisena toimintana vuonna 2020 julkaistussa väitöskirjassaan […]

Unipuhe aineettoman kulttuuriperinnön kantajana

Posted on

Elina Ojanotko Silja Heikkilä 2021. Unien elävä perintö – etnologinen tutkimus unikäsityksistä ja unien kertomistilanteista. JYU Dissertations 436. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. 213 sivua. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8866-1 Silja Heikkilän väitöstutkimus keskittyy tarkastelemaan nykysuomalaisten käsityksiä unista aineettoman kulttuuriperinnön näkökulmasta. Heikkilän tutkimus jakautuu kahteen pääteemaan: siihen, millaisia näkemyksiä ja merkityksiä uniin liitetään, ja siihen, kuinka unien kerronta- ja tulkintaperinnettä välitetään […]

Kainuulaiset kauppiaselämäkerrat, jotka tarvitsivat tutkijan

Posted on

Aino Ritolammi Liisa Kurkinen 2020. Tiskin takana: Kauppiaselämäkerrat maaseudun murroksen kuvaajina. Kansatieteellinen Arkisto 60. Helsinki: Suomen Muinaismuistoyhdistys. 247 s. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/318378 Liisa Kurkisen väitöskirjatutkimus Tiskin takana: Kauppiaselämäkerrat maaseudun murroksen kuvaajina (2020) on aikamatka viime vuosisataan näkökulmana maaseudun kauppiaiden työn kokemukset. Kurkinen käsittelee tutkimuksessaan yhteiskunnallisen kehityksen aikaa 1940-luvun jälleenrakentamisen ajasta 1990-luvun lama-aikaan kainuulaisten kauppiaiden kerrontaan tukeutuen. Yhteiskunnalliset […]

Arvioida, arvottaa ja arvostaa

Posted on

Kun juuri ennen vuosituhannen vaihdetta väittelin, opastettiin osana väitösprosessia, että väitöstilaisuudessa niin sanottuna ylimääräisenä opponenttina saattoi toimia ainoastaan jo väitellyt henkilö. Olihan vain saman prosessin läpikäyneellä mahdollisuus arvioida työtä opponentin ominaisuudessa. Ainakin omassa yliopistossani on viime vuosina pyritty tietoisesti pois tästä ajattelutavasta: näin on haluttu tehdä myös väitöstilaisuuksista aktiivisia tieteellisen keskustelun tiloja, joissa oikeus kysyä, […]

Tutustu Ethnoksen 2021 palkitsemaan graduun: vammautumisen kokemus ja sen kohtaaminen

Posted on

Vammaisuus ja vammautuneisuus ovat ainutlaatuisia ja henkilökohtaisia kokemuksia, silti niistä on kehitetty useita erilaisia ja eri tarkoituksia varten olevia malleja. Tätä käsitystä tukee myös maisterintutkielmani ”Minä olen ainakin päässyt hyvin yhteiskuntaan takaisin sisään (paitsi byrokraattisesti): Etnologinen tutkielma vammautumisen kokemuksesta ja kohtaamisesta. Palaan tässä kirjoituksessa vuonna 2021 valmistuneeseen maisterintutkielmaani ja esittelen poimintoja sen tuloksista. Tutkimuksessani kysyin […]

Kurkistus vuoden 2020 Ethnoksen palkitsemaan graduun Suomenlinnan asukasyhteisön paikkasuhteista ja kulttuuriperinnöstä

Posted on

Ethnoksen blogin vieraskynän saa haltuunsa Riikka Huuskonen, jonka opinnäytetyön Ethnos ry palkitsi vuoden 2020 parhaimpana pro graduna. Huuskonen kirjoittaa tässä tekstissä tutkielmansa tuloksista, Suomenlinnan asukkaiden merellisestä paikkasuhteesta ja kulttuuriperinnön tasoista. Postaus pohjautuu Huuskosen kulttuuriperinnön tutkimuksen pro gradu -tutkielmaan ”Suomenlinnasta on niin helposti se semmonen vähän siloteltu, pittoreski kuva, niin itse asiassa Suokki ei oo sitä.” […]