Etnologian päivät 2027 – Etnologidagarna 2027 – Ethnology Days 2027

Read in: Finnish / Swedish / English 

Vaikuttava etnologinen tutkimus – kulttuuriset ilmiöt ja kokemuksellinen tieto

XIII Etnologian päivät järjestetään Turussa 11.–12.3.2027. Pääasiallisena tapahtumapaikkana toimii Turun yliopiston Arcanum (Arcanuminkuja 1). Iltaohjelma järjestetään Aboa Vetus Ars Novassa (Itäinen Rantakatu 4-6).

Abstrakti

Tutkimuksen vaikuttavuudesta on tullut tärkeä ulottuvuus myös humanistisessa tutkimuksessa, ja usein tutkimusrahoitusta haettaessa suunnitelmia arvioidaan sen perusteella. Vaikuttavuus voidaan kuitenkin ymmärtää monin eri tavoin, ja sen arviointi on usein haastavaa erityisesti silloin, kun sitä ei voida mitata suoraan, kuten laadullisessa tutkimuksessa. Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tutkimus ja erityisesti sen piirissä käytettävät menetelmät ovat kuitenkin monin tavoin vaikuttavia ja niissä korostuu vuorovaikutus tutkijan ja tutkittavien välillä. Esimerkiksi osallistavat menetelmät, joiden tarkoitus on mahdollistaa tutkittavien aktiivinen rooli tutkimuksessa, ovat laajasti käytössä myös muilla tieteenaloilla.

XIII Etnologian päivillä pohdimme etnologisen tutkimuksen vaikuttavuutta eri näkökulmista. Vaikuttavuus voidaan ymmärtää tutkimuksen laajempana hyötynä yhteiskunnalle, välittöminä vaikutuksina tutkittaviin ja yhteistyönä eri toimijoiden välillä. Kysymme, miksi kulttuurinen näkökulma on tärkeä ja mitä oikeastaan on etnologisen tutkimuksen tuottama kokemuksellinen tieto? Miten toimimme yhdessä tutkimukseen osallistujien ja yhteiskumppaneiden kanssa ja miten etnologinen tutkimus vaikuttaa?

Alustava ohjelma muutokset mahdollisia:

Torstai 11.3.2027

09.30–10.30 Ilmoittautuminen
10.30–10.45 XIII Etnologian päivien avaussanat
10.45–11.45 Keynote 1
11.45–13.00 Lounas (omakustanteinen)
13.00–14.30 Työryhmät
14.30–15.00 Kahvi
15.00–16.00 Keynote 2
16.00–17.00 Ethnos ry:n vuosikokous
17.15– Mahdollisuus tutustua Aboa Vetus Ars Novan näyttelyihin
18.30–22.30 Illanvietto Aboa Vetus Ars Novassa

Perjantai 12.3.2027

09.30–11.00 Työryhmät
11.00–12.00 Lounas (omakustanteinen)
12.00–13.45 Työryhmät
14.00–15.00 Keynote 3
15.00–15.15 Kahvit
15.15–15.30 Tapahtuman päätös

Keynote-puhujat:

FT Sandi Abram on apulaisprofessori etnologian ja kulttuuriantropologian oppiaineessa Ljubljanan yliopistossa. Hänen tutkimuksensa tarkastelee aisti- ja tunnepohjaisia muutoksia kaupunkiympäristöissä, keskittyen erityisesti kaupunkikulttuureihin, atmosfääreihin, muistiin sekä ei-institutionaalisiin luoviin käytäntöihin (esim. katutaide, graffiti, käsityöt ja tatuoinnit). Hänen tutkimuksensa hyödyntää aistien antropologiaa, kävelymenetelmiä sekä digitaalisia, yhteisöllisiä ja multimodaalisia etnografisia lähestymistapoja tutkiakseen, kuinka ihmiset kokevat ja muokkaavat ympäristöjään. Hän on julkaissut tutkimustaan muun muassa seuraavissa journaaleissa: Urban Planning, Ethnologia Fennica, Street Art and Urban Creativity Journal sekä Traditiones.

Kim Silow Kallenberg on etnologian apulaisprofessori Södertörnin yliopistossa ja toiminut syksystä 2025 alkaen tutkimusjohtajana Ruotsissa Valtion laitoshallituksessa (SiS). Hänen tutkimuksensa keskittyy kulttuurisiin näkökulmiin, sosiaalisiin kysymyksiin ja terveyteen laajassa merkityksessä. Hän on kehittänyt etnografisia tutkimusmenetelmiä hyödyntäen tutkimuksessaan esimerkiksi luovaa kirjoittamista, autoetnografiaa ja etnografista fiktiota. Meneillään olevassa hankkeessa hän tutkii tutkijoiden kokemuksia stressistä ja loppuunpalamisesta suhteessa akateemiseen työhön. Hän on julkaissut monografian Sörjbara liv (2021) sekä useita artikkeleita seuraavissa julkaisuissa: Kulturella Perspektiv, RIG, Journal of Autoethnography ja Ethnologia Scandinavica.

FT Kirsi Sonck-Rautio työskentelee tutkijatohtorina Oulun yliopistossa. Hän on ympäristöetnologi ja antropologi, joka on työssään erikoistunut poliittiseen ekologiaan ja posthumanistiseen tutkimukseen. Hän on tutkinut merellisiä ympäristöjä ja rannikkoalueita, ympäristökriiseihin liittyvää paikallista tietoa sekä arjen kestävyyttä ja ympäristösuhteita. Sonck-Rautio soveltaa tutkimuksessaan etnografisia tutkimusmenetelmiä. Hän on julkaissut useita artikkeleita mm. journaaleissa Maritime Studies, Ethnologia Fennica, Ethnologia Scandinavica, Futures, Current Research in environmental sustainability ja Alue & Ympäristö.

Etnologian päivien 2027 esitelmäkutsu on auki – Vaikuttava etnologinen tutkimus – Kulttuuriset ilmiöt ja kokemuksellinen tieto

XIII Etnologian päivien teemana on etnologisen tutkimuksen vaikuttavuus. Päivillä tarkastellaan, miten etnologinen tutkimus, sen menetelmät ja tutkimuksessa tuotettu kokemuksellinen tieto vaikuttavat tutkittaviin, yhteisöihin ja laajemmin yhteiskuntaan. Vaikuttavuus voi rakentua tutkimusprosessin aikana ja sen jälkeen, yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, eikä se aina ole helposti mitattavissa tai yksiselitteisesti määriteltävissä.

Päivien työryhmissä teemaa lähestytään monipuolisesti esimerkiksi kokemustiedon, osallistavien ja yhteistoiminnallisten menetelmien, kaupunkitutkimuksen, muuttoliikkeen, metsäsuhteen, museoiden, autoetnografian sekä arkisten käytäntöjen näkökulmista. Työryhmissä pohditaan muun muassa, miten tutkimuksen vaikuttavuutta voidaan ymmärtää ja arvioida, miten kokemuksellista tietoa voidaan hyödyntää tutkimuksessa ja yhteiskunnassa sekä millaisia mahdollisuuksia ja haasteita yhteistyöhön, osallisuuteen ja tiedon välittämiseen liittyy.

Kutsumme tutkijoita ja muita aiheesta kiinnostuneita jättämään esitelmäehdotuksensa työryhmiin. Esitykset voivat käsitellä työryhmien teemoja erilaisista teoreettisista, empiirisistä ja menetelmällisistä näkökulmista. Tervetulleita ovat myös monitieteiset lähestymistavat ja erilaiset tutkimus- ja työelämäkokemukset.

Etnologian päivien esitelmäkutsu on auki 15.10.–30.11.2026. 

Esitelmäehdotukset (enintään 250 sanaa) lähetetään suoraan työryhmien yhteyshenkilöille. Mukana on myös työpajatyyppisiä työryhmiä. Tarkistathan niiden ilmoittautumiskäytännön työpajan kuvauksesta (abstraktista). Katso kuvaukset kohdasta Työryhmät.

Tutkijoiden ohella toivomme maisterivaiheen opiskelijoita ja työelämässä etnologisia näkökulmia soveltavia lähettämään abstrakteja omista projekteistaan. Mikäli et löydä esitelmällesi sopivaa työryhmää, voit jättää avoimen esitelmäehdotuksen seminaarisihteerille (seminarsecretary[at]ethnosry.org).

Esitelmäehdotuksen tulee sisältää valittu työryhmä, esitelmän nimi, esitelmän pitäjän nimi/pitäjien nimet, sekä sähköpostiosoite/sähköpostiosoitteet. Esitelmäehdotuksen ja esitelmän tulee olla työryhmän kuvauksessa mainitulla kielellä.

Työryhmien yhteyshenkilöt (tai avoimien esitysten kohdalla seminaarisihteeri) ilmoittavat ehdotuksen hyväksymisestä 6.12.2026 mennessä.

 

Arki ja juhla tutkimuksen kohteena

Puheenjohtajat: Tuomas Hovi & Tytti Suominen, Turun yliopisto

Arki ja arkielämän tarkastelu muodostavat etnologisen tutkimuksen keskeisen tutkimuskohteen. Etnologiassa arkisia käytäntöjä, kokemuksia ja toimintamalleja tarkastellaan osana laajempia yhteiskunnallisia, kulttuurisia sekä kansainvälisiä ilmiöitä. Arkisuus viittaa kulttuurisesti tavanomaisiin, toistuviin ja usein huomaamattomina pidettyihin käytäntöihin, jotka saattavat näyttäytyä vähemmän merkityksellisinä verrattuna poikkeuksellisiin tai erityistä huomiota herättäviin tapahtumiin. Arjen merkitys hahmottuu usein vasta suhteessa siitä erotettaviin juhlan, pyhän tai muun poikkeuksellisen toiminnan muotoihin.

Arjen katkaisee ei-arki. Arjesta erottuvat esimerkiksi kalendaariset juhlat, uskonnolliset ja maalliset rituaalit sekä yksilön elämänkulun merkittävät siirtymävaiheet. Näiden tapahtumien muodot, sisällöt ja merkitykset perustuvat yhteisöllisesti ja kulttuurisesti rakentuneisiin odotuksiin ja vakiintuneisiin toimintatapoihin, vaikka niiden käytännön toteutus voi vaihdella huomattavasti eri yhteyksissä.

Juhlat ja rituaalit heijastavat yhteiskunnan rakenteita, arvoja ja muutoksia. Niiden järjestämiseen voi liittyä kulttuuristen ja sosiaalisten tavoitteiden lisäksi myös taloudellisia intressejä, kuten matkailun edistäminen tai kaupallisen hyödyn tavoittelu. Juhlaperinteiden kaupallistuminen voi puolestaan herättää kriittisiä näkemyksiä ja vastareaktioita. Myös vakiintuneet juhlamuodot voivat saada uusia merkityksiä esimerkiksi vastakulttuurisina, kriittisinä tai poliittisina kannanottoina. Tällöin juhla voi toimia protestin, parodian tai niin sanotun antijuhlan välineenä, jonka tarkoituksena on haastaa vallitsevia normeja, arvoja tai yhteiskunnallisia käytäntöjä.

Kutsumme tähän työryhmään erilaisia esityksiä arjen ja juhlan tutkimuksesta. Toivomme erilaisia näkökulmia arjen ja juhlien tutkimiseen, tutkimuksen vaikuttavuuteen sekä arjen ja juhlien vaikuttavuuden tutkimiseen.

Esitykset voivat käsitellä esimerkiksi näitä aiheita:

  • Arki tutkimuskohteena
  • Juhla tutkimuskohteena
  • Vuotuisjuhlat ja muutos
  • Kaupallisuus ja juhlat
  • Uudet juhlamuodot
  • Juhla parodiana tai protestina

Kielet: suomi, ruotsi ja englanti

Yhteyshenkilö: Tuomas Hovi, tuohov@utu.fi


 

Autoetnografia kokemuksellisen tiedon tuottamisen menetelmänä

Puheenjohtajat: Elina Hytönen-Ng, Itä-Suomen yliopisto; Jaana Kouri, Turun yliopisto & Hanne Metsähinen, Turun yliopisto

Abstrakti: Autoetnografialla tarkoitetaan tutkimusmenetelmää, jossa tutkijan omat kokemukset ovat ainakin osana tutkimuksen aineistoa. Tutkijan asema vaikuttaa myös kentän tuntemukseen, hänen tekemiinsä havaintoihin ja vuorovaikutukseen kentän kanssa. Se vaikuttaa myös aineiston analyysiin ja tulkintaan. Autoetnografisen tutkimuksen aiheet ovat vaihdelleet arjen tutkimusaiheista arkaluonteisiin kokemuksiin. Autoetnografiaa on sovellettu monin eri tavoin niin yksittäisen ihmisen kokemuksen tutkimiseen, yhteistyönä tai yhteisöllisesti toteuttaen kuin osana perinteisempää etnografista tutkimusta. Sen avulla voi pohtia kulttuurien tutkimuksen keskiössä olevia yhteisöön, tutkimuksen kohteeseen, toiseuteen ja samuuteen liittyviä kysymyksiä. Tavoitteena on ymmärtää yleistä tutkimalla yksityistä tai yksittäistä. Siksi autoetnografia kyseenalaistaakin yksilöllisen itsen ja sen on sanottu edellyttävän itsen ja yhteisön uudelleen kirjoittamista (ks. Reed-Danahay 1997). Tutkijan refleksiivinen paikantaminen itse tutkimustekstissä onkin etnografisessa tutkimuksessa nähty myös edellytyksenä tutkimuksen luotettavuudelle.

Toivomme työryhmään esityksiä, jotka tarkastelevat autoetnografisia metodologisia kysymyksiä, autoetnografisen kirjoittamisen tapoja tai tapaustutkimuksia, joissa pohditaan esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: 

  • Miten omaa kokemusta voi hyödyntää tutkimuksessa ja/tai tutkimustekstissä? 
  • Millaisiin tutkimusaiheisiin autoetnografia sopii ja miksi? 
  • Millä eri tavoilla autoetnografinen tutkimus haastaa yksilön ja yhteisön suhteen kuvaamista?
  • Mikä on autoetnografisessa tutkimuksessa tarkasteltava yhteisö?
  • Millaisia eettisiä kysymyksiä autoetnografisessa tutkimuksessa pitää huomioida?
  • Millaisia etuja ja haasteita autoetnografiseen menetelmään liittyy? 
  • Miten tutkimuksen vaikuttavuutta tulisi tuoda esiin autoetnografisissa tutkimuksissa?
  • Miten autoetnografista tietoa voi yhdistää muuhun tutkimukseen?

Työryhmän loppuun on varattu aikaa keskustelulle autoetnografisen tutkimuksen vaikuttavuudesta.

Yhteyshenkilöt: Hanne Metsähinen, hanne.p.metsahinen@utu.fi, Elina Hytönen-Ng, elina.hytonen-ng@uef.fi ja Jaana Kouri, jkouri@utu.fi


 

Collaborative Research: Power, Authority and Impact

Chairs: Inkeri Aula, Aalto Visual Communication Design AVCD & Eleonora Lundell, University of Helsinki and University of Neuchâtel

Collaboration has become an important ideal in qualitative and ethnographic research. Co-research and participatory approaches often enable more ethical research practices, advance epistemic justice, and create opportunities for research participants and community partners to take active roles in knowledge production. But how does collaborative research change what we understand as impact within and beyond academia?

This panel approaches impact as a process emerging within complex networks of relations. Political and institutional structures, territorial relations, community hierarchies, religious and spiritual authorities, and more-than-human relations shape what becomes possible in research contexts. They influence who can collaborate, under what conditions, and with what consequences. At the same time, these relations are shaped by institutional expectations concerning impact. Questions of who counts as a knowledge holder, knowledge producer, or author become ethical and political concerns that may challenge conventional understandings of data protection, ownership, and accountability.

In collaborative research, impact is not a predefined outcome delivered by researchers to academic or non-academic audiences. Rather, it is negotiated, contested, and transformed through the relationships in which research unfolds. Research may alter participants’ positions, create new connections, reinforce existing hierarchies, or unsettle them. What constitutes meaningful impact may vary across actors and contexts. Collaborative processes also shape how experiential knowledge is produced, shared, and mobilised within and beyond research settings.

Collaborative research raises questions about how impact is measured and evaluated. Funding bodies and research institutions increasingly require impact to be anticipated, documented, and attributed to activities or outcomes. Yet collaborative research often generates effects that are emergent, relational, and difficult to disentangle from wider social and cultural processes. Impact may be collective, long-term, and resistant to conventional metrics. How can impact be recognised and assessed when knowledge production, authorship, and agency are shared?

We invite empirical, methodological, and theoretical contributions that examine impact in collaborative research. How do collaborative approaches shape experiential knowledge? How do political, territorial, institutional, religious, spiritual, and more-than-human relations shape what counts as meaningful impact? How does research transform these relations? And how can researchers navigate collaborative research in the typically temporary, project-based, and multidisciplinary settings?

Contact: Inkeri Aula, inkeri.aula@gmail.com


 

Etnologi vaikuttajana? Kaupunkitutkimuksen vaikuttavuuden muodot tutkimusprosessin aikana ja sen jälkeen

Puheenjohtajat: Päivi Leinonen, Turun yliopisto, Sanna Lillbroända-Annala, Åbo Akademi, Anna Kirveennummi, Turun yliopisto & Maija Mäki, Turun yliopisto

Järjestämämme keskustelevan työpajan tarkoituksena on pohtia osallistavan kaupunkitutkimuksen vaikuttavuutta eri näkökulmista konkreettisten tutkimusesimerkkien avulla. Ymmärrämme vaikuttavuuden kohdistuvan niin tutkittaviin yksilöihin ja yhteisöihin, kuin myös suunnittelun, päätöksenteon ja yhteiskunnallisen keskustelun eri tasoille. Tutkijoiden ja tutkimukseen osallistujien vuorovaikutus koetaan merkitykselliseksi, mutta miten sitä voisi kenties kehittää?

Työpajassa pääset kertomaan oman tutkimuksesi vaiheista ja reflektoimaan yhdessä osallistavan etnografian vaikuttavuusmahdollisuuksia. Työpajassa pohdimme, mitä voisimme yhdessä tehdä osallistavan etnologisen kaupunkitutkimuksen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Miten tutkimustulokset saadaan suunnittelijoiden ja päättäjien tietoon ja käytänteisiin? Entä miten heitä voisi sitouttaa mukaan tutkimusprosesseihin?

Vaikuttavuutta voidaan pohtia esimerkiksi monimuotoisuuden näkökulmasta, jossa monilajisuuden, erilaisten etnisyyksien ja marginaalisten ryhmien ymmärtämistä pyritään lisäämään. Vaikuttavan tutkimuksen tulisi tarttua myös vaikeisiin aiheisiin, joiden käsittely voi olla haastavaa niin tutkijalle kuin tutkimukseen osallistuville. Tutkijoina meidän tulee pohtia myös, mitä voimme antaa takaisin osallistujille.

Tavoittelemme työpajassa avointa ja yhteisöllistä kokemusta, jossa on turvallista ja kannustavaa jakaa omia kokemuksia tutkimusprosessin eri vaiheista. Miten tutkimusaiheet valikoituvat vaikuttavuuden näkökulmista? Millaista vaikuttavaa kaupunkitutkimusta rahoitetaan tässä ajassa? Mitä voisimme ja haluaisimme tehdä toisin? Etsimme yhdessä uusia työkaluja osallistavan kaupunkitutkimuksen tekemiseen, vaikuttavuuden sanoittamiseen ja näkyväksi tekemiseen tutkimuksen eri vaiheissa. 

Toivomme osallistujilta noin 5 minuutin alustuksia omiin kokemuksiin perustuen. Kerro alustuksessa, millaista vaikuttavuutta tutkimushankkeissa on tavoiteltu? Toteutuivatko tavoitteet tai millaisia haasteita oli? Olisitko tehnyt jotain toisin? Miten tutkimustyön valta-asetelmat, eettiset näkökulmat ja valinnat ohjaavat tai vaikuttavat tutkimuksen teon käytäntöihin?

Työpajaan ilmoittautuminen: Lähetä lyhyt kuvaus yhdestä tai kahdesta hankkeesta, jotka voivat toimia keskustelun pohjana (100–200 sanaa). 

Kielet: suomi ja ruotsi

Yhteyshenkilöt: Päivi Leinonen, pailei@utu.fi ja Sanna Lillbroända-Annala, sanna.lillbroanda-annala@abo.fi


 

Inclusive Research, Informed Sampling and Ethical Representation with Human and Non-Human Research Participants

Chairs: Alicja Staniszewska, University of Jyväskylä; Robert Statkiewicz, University of Łódź

Abstract: This workshop invites persons working with human and non-human research participants to reflect on a fundamental question: Whose experience do researchers include in (ethnological) knowledge creation, whose not and why? Drawing on intersectionality (Crenshnaw 1989) and ”the middle” (Manning & Massumi 2014; Tiainen et al. 2020), we examine how language, methodology and material conditions shape exclusion. By prioritising processes over fixed categories, we approach inclusion as an ongoing worlding (Haraway 2008) that reshapes experience for both participants and researchers.

Despite commitments to inclusivity, sampling and inviting remain largely under the researcher’s control and (un)conscious biases. During the workshop, we surface reflexivity tactics to navigate barriers created by research environments (e.g., physical and neurodiversity, digital access, racialised experiences, and more-than-human entanglements). The aim is to move beyond luck-based inclusion toward informed, reflexive decision-making regarding representation.

In this workshop-style intervention, we invite researchers to guided reflection and small-group improvisation. Participants are encouraged to share practical examples (such as consent forms, sensory setups, or community protocols) or simply listen. Using our collective experiences as a foundation, we will work together to develop tools and frameworks that address the struggle of the informed invitation. The workshop ends with the co-creation of an open resource sheet documenting tools, tips and questions that participants can take back to their projects.

Workshop registration: https://forms.cloud.microsoft/e/yJVARTyuq1 

Contact: Alicja Staniszewska, staniaz@jyu.fi


 

Kokemuksellinen tieto kulttuurin yhteiskunnallisten vaikutusten ymmärtämisessä, määrittelyssä ja arvioinnissa

Puheenjohtajat: Sauli Okker & Jenni Pekkarinen, Jyväskylän yliopisto

Kulttuurin avulla tavoitellaan usein monenlaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Esimerkiksi erilaisilla kulttuuripoliittisilla toimilla, kuten kulttuuritapahtumilla tai kaupunkien kulttuuristrategioilla pyritään vahvistamaan yksilöiden ja yhteisöjen yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia, edistämään taiteen ja kulttuurin toimintaedellytyksiä sekä tukemaan sosiaalista, taloudellista ja alueellista kehitystä. Toimien kohdalla kulttuurin merkitystä perustellaan esimerkiksi hyvinvointiin, osallisuuteen, kestävyyteen ja talouskasvuun liittyvillä vaikutuksilla. (Pekkarinen 2026 & 2023; Okker 2025; Luonila ym. 2024.)

Kokemuksellisella tiedolla voi olla merkittävä rooli sekä tavoitteiden määrittelyssä että toimien vaikutusten arvioinnissa. Kokemuksellinen tieto voi auttaa tunnistamaan ja purkamaan yhteiskunnallisen osallistumisen esteitä sekä hahmottamaan sellaisia kulttuurin yksilöllisiä ja yhteisöllisiä vaikutuksia, jotka jäävät esimerkiksi määrällisten mittareiden ulottumattomiin. Samalla se voi tehdä näkyviksi sellaisia ristiriitoja, kokemuksia ja ei-toivottuja vaikutuksia, jotka eivät välttämättä tule esiin kulttuuripoliittisille toimille ennalta asetettujen tavoitteiden kautta.

Työryhmään ehdotettavissa esityksissä voidaan tarkastella ihmisiä ja yhteisöjä kulttuuripoliittisten toimien osallistujina, kohteina ja tekijöinä. Tarkastelun kohteena voivat olla esimerkiksi taiteen ja kulttuurin tekijöiden, vähemmistöjen, asukkaiden, kulttuuristen ryhmien ja alakulttuurien kokemukset sekä heidän erilaiset asemansa ja osallistumisen tapansa. Esitelmät voivat tuoda kokemuksellisen tiedon kautta esiin onnistuneita osallistamisen tapoja ja kokemuksia kulttuurin vaikutuksista tai tarkastella kriittisesti kulttuuripoliittisien toimien vaikutuksia.

Toivotamme työryhmään tervetulleiksi eri alojen tutkijoita pohtimaan, miten kokemuksellinen tieto voi auttaa ymmärtämään, perustelemaan ja arvioimaan kulttuurin yhteiskunnallisia vaikutuksia eri näkökulmista sekä tekemään näkyväksi hyvinvointiin, elinvoimaan, kestävyyteen, yhteisöllisyyteen ja osallisuuteen liittyviä kokemuksia ja ajattelutapoja.

Tavoitteena on muodostaa monitieteinen ja dialoginen työryhmä, jossa keskustellaan avoimesti kokemuksellisen tiedon mahdollisuuksista kulttuuripoliittisten toimien vaikutusten ymmärtämisessä, määrittelyssä ja arvioinnissa. Eri tieteenaloja ja näkökulmia yhdistävän keskustelun kautta pyrimme rakentamaan ymmärrystä siitä, mitä eri tieteenalojen tutkijat voivat toisiltaan oppia ja millaisia uusia tapoja kulttuuripoliittisten toimien ja niiden vaikuttavuuden tarkastelemiseen tieteenalojen välisestä vuoropuhelusta voi syntyä.

Kielet: suomi ja englanti

Yhteyshenkilöt: Sauli Okker, sauli.o.okker@jyu.fi ja Jenni Pekkarinen, jenni.m.pekkarinen@jyu.fi                          

***

Experiential knowledge in understanding, defining, and evaluating the societal impacts of culture

Chairs: Sauli Okker & Jenni Pekkarinen, University of Jyväskylä

A wide range of societal impacts are pursued through culture. For example, various cultural policy measures, such as cultural events or urban cultural strategies, aim to strengthen opportunities for social participation among individuals and communities, enhance the operating conditions for artistic and cultural activity, and support social, economic, and regional development. The importance of culture is frequently justified through its contributions to wellbeing, inclusion, sustainability, and economic growth. (e.g. Pekkarinen 2026 & 2023; Okker 2025; Luonila ym. 2024.)

Experiential knowledge can play a significant role both in defining objectives and in evaluating the impacts of chosen measures. It can help identify and dismantle barriers to social participation and shed light on individual and collective impacts of culture that may remain beyond the reach of quantitative indicators. At the same time, experiential knowledge can make visible tensions, experiences, and unintended consequences that may not be addressed in the pre-defined objectives of cultural policy initiatives.

Presentations in this workshop may examine people and communities as participants in, recipients of, and contributors to cultural policy measures. They may focus on, for example, the experiences of artists and cultural practitioners, minorities, residents, cultural groups, and subcultures, as well as their diverse positions and modes of participation. Presentations may also highlight successful approaches to participation and inclusion, as well as experiences of the impacts of culture through experiential knowledge, or they may critically examine the effects of cultural policy measures.

We welcome researchers from a wide range of disciplines to join the discussion on how experiential knowledge can help us understand, justify, and evaluate the societal impacts of culture from different perspectives, and how it can make visible experiences and mindsets related to wellbeing, vitality, sustainability, community, and inclusion.

The aim is to create an interdisciplinary and dialogical session to discuss the possibilities of experiential knowledge for understanding, defining, and evaluating the impacts of cultural policy measures. Through dialogue between different disciplines and perspectives, we seek to develop an understanding of what researchers from different fields can learn from one another and what new approaches to examining cultural policy measures and their effectiveness may emerge through interdisciplinary exchange.

Languages: Finnish and English

Contacts: Sauli Okker, sauli.o.okker@jyu.fi and Jenni Pekkarinen, jenni.m.pekkarinen@jyu.fi


 

Kokemukselliset menetelmät metsäsuhteen tutkimuksessa

Puheenjohtajat: Tiina Äikäs, Oulun yliopisto; Aila Mustamo, Turun yliopisto & John Björkman, Donner-instituutti, Åbo Akademi

Metsien merkitys kulttuuriperintönä, hyvinvoinnin lähteenä ja luonnonvarakiistojen kohteena on ollut viime vuosina vahvasti esillä niin tutkimuksessa kuin julkisessa keskustelussakin. Pelkkä puhe tai teksti eivät kuitenkaan kata luontokokemusten ja luonnon kokijoiden koko kirjoa, vaan myös kokemuksellinen ja elämyksellinen tieto on tärkeää metsien moninaisten merkitysten ymmärtämiseksi. Kokemuksellisten ja moniaistillisten menetelmien, kuten kävelyhaastatteluiden tai taiteen tekemisen, avulla tutkijat pääsevät sekä itse kokemaan että havainnoimaan kokemusta metsässä kulkemisesta ja metsäyhteydestä. Kävellessä ja kokiessa tutkijasta tulee kanssakulkija. Taiteen ja tutkimuksen yhdistäminen lisää uuden kerroksen luontokokemuksen ymmärtämiseen. Kokemuksellisuutta voi myös peilata etenkin historiallisiin teksteihin. Miten esimerkiksi metsässä koettuja luontokokemuksia kuvattiin tarinaperinteessä tai lehdissä?

Taiteelliset ja kokeelliset tutkimuskohteet ja menetelmät herättävät myös ihmetystä ja vastarintaa. Julkisuudessa niitä haukutaan huuhaaksi, ja tutkijat joutuvat perustelemaan, mitä hyötyä tällaisesta tutkimuksesta on.

Kutsumme työryhmään esitelmiä, jotka pohtivat erilaisia menetelmiä metsäkokemuksen, metsän merkitysten tai ontologioiden tavoittamisessa. Esitelmät voivat keskittyä joko käytettyihin menetelmiin tai niiden kautta saatuihin tuloksiin. Toivotamme tervetulleiksi avaukset, joissa syvennytään kokemuksellisten menetelmien hyötyihin tutkimuksen ja yhteiskunnan kannalta, mutta myös kentällä vastaan tuleviin haasteisiin ja ristiriitoihin.

Kielet: suomi ja ruotsi

Yhteyshenkilö: Tiina Äikäs, tiina.aikas@oulu.fi

***

Upplevelsebaserade metoder i forskningen av skogsrelationer

Ordförande: Tiina Äikäs, Uleåborgs universitet; Aila Mustamo, Åbo universitet & John Björkman, Donnerska institutet, Åbo Akademi

Skogens betydelse som bl.a. kulturarv, källa för välmående och objekt för miljötvister har varit starkt i fokus under senare år, såväl i forskningen som den offentliga debatten. Mångfalden av naturupplevelser, eller människor som upplever dem, kan ändå inte fångas enbart av text eller språk. Upplevd kunskap kan vara central för förståelsen av skogens mångfaldiga betydelser. Multisensoriska och upplevelsebaserade forskningsmetoder som vandringsintervjuer eller konstnärligt skapande kan tillåta forskare att såväl själv ta del av och observera andras skogsupplevelser och -umgänge.

Under en skogsvandring blir forskaren en medvandrare. Att kombinera konst med forskning ger nya skikt till förståelsen av naturupplevelser. Upplevelserna kan även jämföras med historiska texter. Hur har skogsupplevelser beskrivits i t.ex. i muntliga traditioner eller tidskrifter?

Konstnärliga och experimentella forskningsmetoder och -objekt ger även upphov till förundran och motstånd. De anklagas för att var nonsens, och forskare tvingas motivera nyttan i sin forskning.

Vi bjuder in föredrag som behandlar olika slags metodologiska närmanden till skogsupplevelser eller skogarnas betydelser och ontologier. Presentationerna kan fokusera på nya metoder eller resultat som de utmynnat i. Vi välkomnar särskilt öppningar, som fördjupar sig i upplevelsebaserade metoders nyttor för både forskning och samhälle, men även i utmaningar och konflikter som uppkommit. 

Språk: finska och svenska

Kontaktperson: Tiina Äikäs, tiina.aikas@oulu.fi


 

Kuinka tavoittaa arkielämän moninaisuuksia? Kokemustieto kaupunkitutkimuksen käsitteenä ja suunnittelun välineenä 

Puheenjohtajat: Terhi Ainiala, Helsingin ylipisto; Tiina-Riitta Lappi, Turun yliopisto; Annukka Lyra, ympäristöministeriö & Pia Olsson, Helsingin yliopisto 

Kokemustiedon merkitystä osana kaupunkikehittämistä on pohdittu viime vuosina enenevissä määrin. Käsite heijastaa pyrkimystä laajentaa tiedon kategorioita, joita kaupunkikehittämisessä hyödynnetään. Tavoitteena on purkaa suunnittelun käytäntöihin usein kiinnittyvää asiantuntijatiedon ja asukkaiden kokemusten vastakkain asettumista. Kokemustiedon avulla voidaan huomioida laaja-alaisesti ja moninäkökulmaisesti paikkoihin liittyviä sosiaalisia ja kulttuurisia arvoja ja merkityksiä, jotka helposti jäävät huomiotta muissa tiedon kategorioissa. Vaikka kokemustiedon merkitys yhä paremmin tunnustetaan ja ymmärretään, haasteena on sen vieminen suunnittelun ja kehittämisen prosesseihin. 

Esitelmät voivat käsitellä kokemustiedon muodostumisen problematiikkaa: kenen arkea kokemustiedolla saavutamme ja minkälaiset tekijät vaikuttavat sen luonteeseen? Toivotamme työryhmään tervetulleeksi myös puheenvuoroja, joissa pohditaan kokemustiedon vaikuttavuutta ja sen roolin vahvistamista kaupunkikehittämisen kontekstissa. Esitelmät voivat laajentua lisäksi pohtimaan kokemustiedon merkitystä paikallisessa kehittämistyössä yleisemmin: Minkälaista kokemustiedon tulisi olla, jotta se asettuisi toimivaksi osaksi päätöksentekoprosesseja? Tai toisin päin: minkälaisia päätöksentekoprosessien tulisi olla, jotta ne mahdollistaisivat myös kokemustiedon hyödyntämisen? Miten kokemustiedon tuottamaa ymmärrystä voi havainnollistaa? Voiko kokemustieto muokkautua mittareiksi uskottavuuden nimissä vai häviääkö sen myötä jotain tiedon kategorian luonteelle ominaista? Entä miten tutkimuksen vaikuttavuuden tavoite vaikuttaa tapaamme tehdä tutkimusta ja katsoa ympäristöjä? Kokemustiedon merkitystä voi tarkastella niin dynaamisesti kehittyvien kuin supistuvien alueiden näkökulmasta.

Työryhmä koostuu esitelmäosiosta ja ideoivasta työpajasta. Esitelmissä näitä kysymyksiä voi lähestyä teoreettisesti, metodologisesti tai käytännön esimerkein. 

Yhteyshenkilö: Tiina-Riitta Lappi, tiina-riitta.lappi@utu.fi


 

Museokokemuksen henkilökohtaiset, yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaikutukset

Puheenjohtajat: Helena Laukkoski, Jyväskylän yliopisto & Inkeri Hakamies, Helsingin yliopisto

Museoiden toiminnan vaikuttavuus ulottuu laajasti yksilön hyvinvoinnista ja osallisuuden kokemuksesta yhteiskunnalliseen aktivismiin sekä alueellisen vetovoiman lisäämiseen. Näiden arvioimiseen on luotu monenlaisia mittareita, jotka ohjaavat museoita edelleen kehittämään toimintaansa: luomaan kohtaamispaikkoja, edistämään kestävyysajattelua sekä tarjoamaan oleellista ja luotettavaa tietoa. Viimeaikaiset selvitykset ovat myös vahvistaneet, että museoita pidetään yleisesti luotettavina ja vastuullisina toimijoina, jotka tarjoavat ihmisille tutkittua tietoa sekä turvallisia paikkoja oivaltaa ja käydä yhteistä keskustelua.

Toisaalta museoiden toimintaympäristö on muutoksessa ja esimerkiksi julkisen rahoituksen vähentyminen voi näkyä niiden toiminnassa monin eri tavoin. Pysyäkseen elinvoimaisina ja yleisölle kiinnostavina museoilla on painetta tarjota kävijöilleen miellyttäviä, positiivisia kokemuksia, jotka tuottavat hyviä muistoja ja saavat asiakkaat palaamaan museoon. Myös Museopoliittisessa ohjelmassa korostetaan museotoiminnan tuotteistamista ja museoiden toimintaan liittyvien palveluiden kehittämistä.

Tässä työryhmässä paneudumme siihen, miten museot ovat reagoineet laskevaan julkiseen rahoitukseen ja toisaalta omaa vaikuttavuuttaan koskeviin odotuksiin kehittämällä toimintaansa: Miten museot näkevät roolinsa tutkimuksellisen tiedon välittäjinä? Millaisena museokaupan ja muiden palveluiden rooli nähdään yhteiskunnallisen vaikuttamisen tai toisaalta onnistuneen museokokemuksen tuottamisen näkökulmasta? Miten nykymuseokentällä suhtaudutaan ”disneyfikaatioon”? Miten kaupalliset toimintamallit vaikuttavat museoihin organisaatioina, ja voivatko ne lisätä museoiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Kutsumme mukaan niin tapaustutkimuksia, teoreettisia pohdintoja kuin museoammattilaisten reflektioita. Toivomme erityisesti keskustelua tunnetaloudesta (affective economies) ja siitä, miten nykyinen kulttuuripolitiikka ja taloudelliset motiivit vaikuttavat siihen, millaisia kokemuksia ja affektiivisia ilmapiirejä (affective atmospheres) museot pyrkivät kävijöilleen tuottamaan. Esitelmät voivat käsitellä myös sitä, millaisin etnologian menetelmin museoiden vaikutusta – museokokemuksia – voidaan tutkia, ja miten näin tuotettu kokemuksellinen tieto voi vaikuttaa laajemmin yhteiskuntaan tai yksilöiden hyvinvointiin.

Kielet: suomi ja englanti

Yhteyshenkilöt: Helena Laukkoski, helena.k.laukkoski@jyu.fi ja Inkeri Hakamies, inkeri.hakamies@gmail.com

***

The Personal, Social, and Economic Impacts of the Museum Experience

Chairs: Helena Laukkoski, University of Jyväskylä & Inkeri Hakamies, University of Helsinki

The impact of museums’ activities is far-reaching, ranging from improving individual well-being and fostering a sense of inclusion to promoting social activism and enhancing regional appeal. A variety of metrics have been developed to evaluate these areas and guide museums in developing their activities further: to create spaces for interaction, promote sustainability and provide reliable, relevant information. Recent surveys have also confirmed that museums are widely considered to be trustworthy and responsible institutions that provide people with evidence-based information, as well as safe spaces for reflection and shared dialogue.

On the other hand, the operating environment for museums is changing and factors such as cuts in public funding can affect their functions in many ways. In order to remain economically viable and appealing to the public, museums are under pressure to provide visitors with enjoyable experiences that create positive memories and encourage them to return. This is highlighted, for example, in the current Museum Policy Programme in Finland which promotes the branding of museum activities and the development of services related to museum operations.

In this working group, we will delve into how museums have responded to declining public funding as well as to expectations regarding their impact through developing their activities: How do museums perceive their role as intermediaries of research-based knowledge? What is the perceived role of museum shops and other services in terms of social impact or, on the other hand, in providing a successful museum experience? How does the contemporary museum field view ”disneyfication”? How do commercial business models influence museums as organisations, and can they enhance museums’ role in society?

We invite case studies, theoretical reflections, and contributions from museum professionals. We especially hope for discussions on “affective economies” and how current cultural policies and economic motivations influence the types of experiences and “affective atmospheres” that museums strive to create for their visitors. Presentations may also address the ethnological methods by which the impact of museums – museum experiences – can be studied, and how this experiential knowledge can have broader implications for society or individual well-being.

Languages: Finnish and English

Contacts: Helena Laukkoski, helena.k.laukkoski@jyu.fi and Inkeri Hakamies, inkeri.hakamies@gmail.com


 

Repair, Care and Communities: Sustainable Practices of Everyday Life

Chairs: Eerika Koskinen-Koivisto, University of Turku & Tenno Teidearu, Estonian National Museum

Can small, seemingly ordinary acts contribute to addressing the ecological crisis? While sustainability is often discussed through policies, legislation, technologies, and large-scale interventions, everyday life also encompasses practices that challenge wasteful forms of consumption and foster more sustainable ways of living, without necessarily being framed or experienced as sustainable. Repairing broken objects, sharing resources, cultivating practical skills, caring for places and communities, and maintaining material and social relations can all be understood as forms of informal and vernacular environmental action.

This panel explores the mundane yet significant material, embodied, and relational practices through which sustainability is enacted in everyday settings. We are interested in how people repair, reuse, maintain, and care for things, environments, and one another, and how these practices create alternative relationships to consumption, ownership, and value. We examine the skills, spaces, infrastructures, and communities that support such practices, as well as the social, cultural, and political meanings attached to them.

Contact: Eerika Koskinen-Koivisto, eerika.koskinen-koivisto@utu.fi


 

Terveyteen liittyvän kokemustiedon merkitys, sovellettavuus ja vaikuttavuus

Puheenjohtajat: Johanna Latva, Turun yliopisto & Nina Väkeväinen, Jyväskylän yliopisto

Terveyteen, sairauteen ja hyvinvointiin liittyvällä kokemustiedolla viitataan usein yksilön subjektiivisiin psyykkisiin ja fyysisiin kokemuksiin pohjautuvaan tietoon, joka nähdään myös tilannesidonnaisena ja sosiaalisten suhteiden vaikutuksessa rakentuvana. Kokemustieto ei ole muuttumatonta, vaan muotoutuu jatkuvasti uudelleen uusien kokemusten, tilanteiden ja niiden tulkinnan myötä. Potilaan kokemuksien kartoittamisella on nykyisin vakiintunut rooli sairauksien diagnosoinnissa sekä hoidon toimivuuden arvioinnissa. Se voidaan nähdä myös keskeisenä osana asiakaslähtöisten palveluiden ja potilaskeskeisen hoidon toteutumisessa.

Kokemustiedolla on konkreettisia vaikutuksia terveyteen liittyvän tutkimuksen soveltamisessa ja suoraan terveydenhoidossa. Kokemustieto mahdollistaa ymmärryksen muodostamisen ilmiöistä, joista ei voida tuottaa mitattavaa tietoa. Se on tärkeässä roolissa, kun sairaustila tai muu hoidettava asia on harvinainen ja lääketieteellistä tietoa on saatavilla vain vähän. Kokemustieto auttaa myös ymmärtämään ihmisten arkea ja elämää tietyn sairauden kanssa sekä hahmottamaan esimerkiksi kulttuuristen ja sosiaalisten erojen merkityksiä hoitoprosesseissa. Toisinaan kokemustieto voi kuitenkin myös asettua ristiriitaan asiantuntijatiedon kanssa, mikä voi yksilötasolla hankaloittaa hoitosuhdetta ja sopivien hoitokeinojen löytämistä. Laajemmassa mittakaavassa tämä saattaa johtaa julkisiin terveyskiistoihin, joissa hallitsevia asiantuntijakäsityksiä tai vakiintuneita lääketieteellisiä käytäntöjä kyseenalaistetaan.

Etnologinen tutkimus kohdistuu usein yksilöiden kokemuksiin sekä arjen toimintaan ja ilmiöihin, joten se tarjoaa hyvät lähtökohdat kokemustiedon muodostamiseen, käyttöön ja tiedon myöhempään soveltamiseen. Etnologian ja antropologian menetelmät soveltuvat lisäksi erityisen hyvin sen tutkimiseen, miten kokemustieto rakentuu yksilöiden arkielämässä sekä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Aloilla onkin tehty terveyteen, sairauteen ja hyvinvointiin liittyvää tutkimusta, jonka tuloksina on syntynyt tarvittavaa kokemustietoa monenlaisista heikosti ymmärretyistä, sensitiivisistä ja helposti marginaaliin jäävistä terveysaiheista.

Toivomme työryhmään esityksiä, joissa tarkastelun kohteena ovat esimerkiksi:

  • terveyteen liittyvän kokemustiedon muodostuminen subjektiivisten kokemusten, erilaisten tietolähteiden ja sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta
  • etnologian ja lähitieteiden tuottaman kokemustiedon hyödyntäminen hoidon ja terveyspalveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä
  • etnologian ja antropologian menetelmien erityiset vahvuudet kokemustiedon kartoittamisessa ja koonnissa
  • terveyttä ja sairauksia koskevien vertaisryhmien, tiedonvaihdon ja potilasaktivismin merkitys
  • digitalisaation luomat mahdollisuudet kokemustiedon muodostamisessa, hallinnassa ja soveltamisessa

 

Puheenjohtajilla on esitykset työryhmässä.

Yhteyshenkilöt: Johanna Latva, johanna.k.latva@utu.fi ja Nina Väkeväinen, nina.m.vakevainen@jyu.fi


 

Vaikuttava etnologinen ja etnografinen muuttoliiketutkimus

Puheenjohtajat: Venla Österberg & Miitta Järvinen, Turun yliopisto

Maahan muuttaneet, maasta muuttaneet, turvapaikanhakijat, evakot, pakkomuuttajat, siirtolaiset, talvikausimuuttajat, Amerikan matkaajat, maahanmuuttoviranomaiset, etniset yhteisöt.

Muuttoliikkeitä on tutkittu laajasti eri näkökulmista, ja ne ovat yksi etnologian alan ja etnografisia menetelmiä käyttävien alojen keskeisistä tutkimusteemoista. Alan tutkimukset käsittelevät esimerkiksi arjen rakentumista uudessa kotimaassa, kotoutumista, pakkomuuton kokemuksia, oleskeluluvan odotusaikaa tai turvapaikkaprosesseja, työelämää, ylirajaisuutta, toimijuutta tai rajavalvonnan rakenteita. Tässä työryhmässä kysymme, mitä on vaikuttava etnologinen tai etnografinen muuttoliiketutkimus; miten sitä voidaan arvioida; ja millaisia mahdollisuuksia, haasteita tai ulottuvuuksia siihen liittyy.

Vaikuttavuuden arviointiin liittyy useita haasteita; niistä keskeisimmät liittyvät syy-seuraussuhteen todentamiseen, vaikuttavuuden todistamisen ongelmallisuuteen, pitkän aikavälin vaikutusten arvioimiseen, sekä siihen, tarkastellaanko vaikuttavuutta esimerkiksi yhteiskunnan, yhteisöjen vai yksilön näkökulmasta. Etnologisen ja etnografisen tieto kumpuaa yksilöiden ja yhteisöjen kokemuksesta. Miten ja missä määrin tämänkaltaisen tutkimuksen vaikuttavuutta pystytään todentamaan, etenkin jos tutkimusaihe ja sen vaikutukset ovat ajallisesti pitkäkestoisia, monisukupolvisia tai ylirajaisia? Mitkä ovat ne ominaispiirteet, joilla alamme tutkimusten vaikuttavuutta mitataan? Onko tutkimuksen ylipäätään oltava vaikuttavaa, tai onko yksilön tai yhteisön kokemus tutkimuksen tärkeydestä riittävä mittari? Mihin tai kehen etnologinen ja etnografinen muuttoliiketutkimus pyrkii vaikuttamaan?

Kutsumme työryhmään esitelmiä, jotka käsittelevät ajankohtaisia tutkimuksia, jotka tarkastelevat muuttoliikkeitä etnologisin tai etnografisin menetelmin, ja pohtivat näiden tutkimusten vaikuttavuutta eri näkökulmista. Työryhmään toivotetaan tervetulleeksi eri menetelmin muuttoliikkeitä tutkivia etnologeja sekä muiden alojen aihetta tutkivia etnografeja.

Yhteyshenkilöt: Venla Österberg, venla.e.osterberg@utu.fi ja Miitta Järvinen, miitta.m.jarvinen@utu.fi


 

Vaikuttava muistitietotutkimus

Puheenjohtajat: Outi Fingerroos, Veli-Martin Hästbacka & Konsta Kajander, Jyväskylän yliopisto

Etnologia on ollut yksi kotimaisen muistitietotutkimuksen keskeisimmistä kehittäjistä folkloristiikan, perinteen- ja historiantutkimuksen ohessa. Muistitietotutkimuksen moninaisuudesta kertoo se, että se voidaan mieltää niin tutkimuskohteeksi, lähteeksi, menetelmäksi kuin tutkijan toimintaa ohjaavaksi orientaatioksi. Etnologisesti suuntautunut muistitietotutkimus on vaikuttanut etenkin tutkimuskohteiden laajenemiseen nostamalla tutkimuksen valokeilaan paikallisyhteisöjen, tavallisten ihmisten ja erilaisten marginaalien muistot, kokemukset, arjen ja moneuden. Samalla etnologiset muistitietotutkijat ovat sekä korottaneet tutkittavat informanteista kanssatutkijoiksi että tulleet itse kutsutuiksi yhteisölähtöiseen muistitietotutkimukseen.

Tässä työryhmässä esittelemme Suomessa eri yliopistoissa tehtävää etnologista ja/tai humanistista muistitietotutkimusta. Työryhmän tarkoituksena on antaa ajankohtaiseen tutkimukseen perustuvia välineitä muistojen ja kokemusten kartoittamisen työkalupakkiin sekä pohtia erilaisia tapoja tehdä yhteiskunnallisesti relevanttia muistitietotutkimusta.

Tarjotut ehdotukset voivat edustaa esimerkiksi oral history -tutkimusta, kulttuurista muistitutkimusta, elämäkerrallista tutkimusta, yksilö- ja yhteisölähtöisiä näkökulmia, yhteiskuntaetnologiaa, arkistotutkimusta, kirjoitettujen aineistojen ja haastattelututkimuksen menetelmiä, etnografiaa ja digitaalisia ihmistieteitä.

Kutsumme työryhmään esityksiä eri uravaiheissa olevilta muistitietotutkimuksesta kiinnostuneilta tutkijoilta maisteritutkielman tekijät ja perinteisen akateemisen maailman liepeillä ja ulkopuolella toimivat tekijät mukaan lukien. Kannustamme esiintyjiä pohtimaan muistitietotutkimuksen yhteiskunnallista merkitystä ja vaikuttavuutta, jonka lisäksi esitelmissä voidaan käsitellä esimerkiksi teoriaa ja metodologiaa, paradigmojen ja agendojen muutoksia, aineistoja ja tutkimusmenetelmiä sekä tutkimusetiikkaa.

Puheenjohtajilla on esitykset työryhmässä.

Kielet: suomi ja englanti.

Yhteyshenkilö: Konsta Kajander, konsta.p.a.kajander@jyu.fi


 

Yhteisölähtöinen tutkimus ja kulttuurisen tiedon kerrostumat

Puheenjohtajat: Pauliina Latvala-Harvilahti & Helvi Ermala, Turun yliopisto

Yhteisölähtöinen tutkimus voi toteutua etnologisessa tutkimuksessa monin eri tavoin ja eri konteksteissa. Työryhmä kutsuu pohtimaan miksi ja millaisia yhteisöjä tutkimuksen osana lähestytään sekä millaisia vaiheita yhteisöjen, yksilöiden ja ryhmien kanssa toimimisessa on käytännön tasolla. Yhteisölähtöisen tutkimuksen luonteeseen kuuluu yhteistyön muodostumisen prosessin osana vapaaehtoisuus, herkkyys, tilannetaju ja vastavuoroisuus, monesti myös epävarmuus ja pienin askelin eteneminen.

Kutsumme työryhmään esityksiä pohtimaan yhteisölähtöistä tutkimusta ja kulttuurisen tiedon kerrostumia etnologisessa tai laajemmin kulttuurien tutkimuksessa. Olemme avoimia erilaisille teoreettisille, metodologisille tai tapauskohtaisille lähestymistavoille. Esitykset voivat käsitellä esimerkiksi, mutta ei näihin rajautuen, yhteisölähtöisen tutkimustyön tuottaman tiedon luonnetta, kenttätyön helmiä ja haasteita, eettisiä kysymyksiä, vähemmistöjen tavoittamisen tapoja ja luovia ratkaisuja tutkimustiedon tuottamiseksi. Toivotamme työryhmään tervetulleiksi kaikissa uravaiheissa olevien tutkijoiden esitykset.

Kielet: suomi, ruotsi ja englanti

Yhteyshenkilö: Pauliina Latvala-Harvilahti, pauliina.latvala-harvilahti@utu.fi

Etnologian päivien työryhmäkutsu on auki: Vaikuttava etnologinen tutkimus – kulttuuriset ilmiöt ja kokemuksellinen tieto

XIII Etnologian päivät Turussa 11.–12.3.2027
Tutkimuksen vaikuttavuudesta on tullut tärkeä ulottuvuus myös humanistisessa tutkimuksessa, ja usein tutkimusrahoitusta haettaessa suunnitelmia arvioidaan sen perusteella. Vaikuttavuus voidaan kuitenkin ymmärtää monin eri tavoin, ja sen arviointi on usein haastavaa erityisesti silloin, kun sitä ei voida mitata suoraan, kuten laadullisessa tutkimuksessa. Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tutkimus ja erityisesti sen piirissä käytettävät menetelmät ovat kuitenkin monin tavoin vaikuttavia ja niissä korostuu vuorovaikutus tutkijan ja tutkittavien välillä. Esimerkiksi osallistavat menetelmät, joiden tarkoitus on mahdollistaa tutkittavien aktiivinen rooli tutkimuksessa, ovat laajasti käytössä myös muilla tieteenaloilla.

XIII Etnologian päivillä pohdimme etnologisen tutkimuksen vaikuttavuutta eri näkökulmista. Vaikuttavuus voidaan ymmärtää tutkimuksen laajempana hyötynä yhteiskunnalle, välittöminä vaikutuksina tutkittaviin ja yhteistyönä eri toimijoiden välillä. Kysymme, miksi kulttuurinen näkökulma on tärkeä ja mitä oikeastaan on etnologisen tutkimuksen tuottama kokemuksellinen tieto? Miten toimimme yhdessä tutkimukseen osallistujien ja yhteiskumppaneiden kanssa ja miten etnologinen tutkimus vaikuttaa?

Pyydämme esityksiä XIII Etnologian päivien työryhmiksi. Tutkimuksen vaikuttavuutta voi tarkastella työryhmissä sekä menetelmien toimivuuden että niiden tuottaman tiedon ja hyödyn tasolla. Niissä voi esimerkiksi pohtia, miten tutkimuksen vaikuttavuutta on mahdollista tarkastella, kun tutkitaan yksilöiden ja paikallisten yhteisöjen kokemuksia, mitä on kokemuksellinen tieto ja miten se voi vaikuttaa ympäröivään maailmaan ja miten sitä voi hyödyntää yhteiskunnan eri tasoilla. Miten digitaalisten teknologioiden ja alustojen avulla jaetaan arjen kokemuksiin liittyvää tietoa ja miten tutkijat voivat hyödyntää digitaalista osallistumista? Toivomme mukaan myös museoalan ammattilaisia ja pohdintaa siitä, miten museot tai muut organisaatiot voivat hyödyntää kulttuurien tutkimuksen menetelmin tehtävää tutkimusta ja miten museot vaikuttavat yhteiskunnassa.

Lähetä työryhmäehdotuksesi (max. 350 sanan abstrakti) 30.9.2026 mennessä seminaarisihteeri Terhi Kokolle, email: seminarsecretary(at)ethnosry.org. Ehdotukset voivat olla avoimia (vain työryhmän aihe tiedossa) tai valmiiksi koottuja (aihe ja puhujat tiedossa, esim. tutkimusprojektin esittely). Työryhmäsessioiden pituus vaihtelee 1,5 h-2 h. Ilmoita tarvittaessa toive työryhmän ajankohdasta.

Turkuun on helppo saapua julkisilla kulkuvälineillä eri puolilta Suomea.

Junalla
Turkuun on säännölliset junayhteydet Helsingin ja Tampereen suunnasta. Junaliikenteestä vastaa VR. Turun rautatieasema ja Kupittaan rautatieasema sijaitsevat kävelymatkan päässä keskustasta ja konferenssipaikasta.

Bussilla
Turkuun liikennöi useita kaukoliikenteen bussiyhtiöitä eri puolilta Suomea. Bussit saapuvat Turun linja-autoasemalle, josta on lyhyt matka keskustaan ja hyvät paikallisliikenneyhteydet.

Turun sisäinen liikenne
Turussa paikallisliikenne (Föli) on helppokäyttöinen. Bussilinja 1 yhdistää sataman, lentoaseman ja keskustan. Liput voi maksaa mobiilisovelluksella tai lähimaksulla.

Turku on Suomen vanhin kaupunki (perustettu vuonna 1229) ja Lounais-Suomen aluekeskus. Kaupungissa sen pitkä historia ja moderni kaupunkielämä limittyvät toisiinsa luontevasti. Turku tunnetaan myös tiiviistä korkeakoulujen välisestä yhteistyöstä sekä aktiivisesta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta.

Kaupunkina Turku on melko kompakti, ja etäisyydet ovat lyhyitä. Keskusta-alueella suurin osa hotelleista, ravintoloista ja keskeisistä kohteista sijaitsee kävelyetäisyyden päässä toisistaan.

Järjestelytyöryhmä
Terhi Kokko, seminaarisihteeri, seminarsecretary[at]ethnosry.org
Eerika Koskinen-Koivisto, järjestestelytyöryhmän puheenjohtaja eerika.koskinen-koivisto[at] utu.fi
Tytti Suominen, järjestelytyöryhmän varapuheenjohtaja
Johanna Latva
Päivi Leinonen
Sanna Lillbroända-Annala
Kirsi Sonck-Rautio
Ann-Helen Sund
Maiju Tuisku
Venla Österberg
Ethnos ry:n yhteistyökumppaneina vuoden 2027 Etnologian päivien järjestelyissä toimivat Turun yliopiston etnologian oppiaine ja Åbo Akademin Nordisk etnologi -oppiaine.

Tapahtumapaikka: Arcanum

Arcanum on Turun yliopiston Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen kotirakennus. Yliopistonmäen kampusalueella, Aurajoen ja Turun historiallisen keskustan tuntumassa sijaitseva rakennuksessa sijaitsevat muun muassa etnologian, folkloristiikan, uskontotieteen ja museologian oppiaineet. Arcanumin luento- ja seminaaritilat sekä avoimet yhteiset tilat tarjoavat viihtyisän ympäristön akateemiselle kohtaamiselle, keskustelulle ja yhteistyölle.

Konferenssin avajaiset, keynote-luennot ja työryhmät järjestetään Arcanumissa.

Osoite: Arcanuminkuja 1, Turku

Kävelyetäisyydet: Kauppatori – 1,8 km, Turun rautatieasema – 2,4 km, Kupittaan rautatieasema – 1,4 km, linja-autoasema – 2,0 km

Bussilla: Useat paikallisliikenteen bussit pysähtyvät Yliopistonmäen kampusalueen läheisyydessä Hämeenkadun ja Joukahaisenkadun varrella. Keskustasta kampukselle kulkee tiheästi bussiyhteyksiä Tuomiokirkkotorin kautta. Aikataulut ja reitit löytyvät Fölin reittioppaasta.

Mikäli saavut autolla, kampusalueen läheisyydessä on maksullisia pysäköintipaikkoja. Huomioithan, että pysäköintipaikkoja voi olla arkipäivisin rajallisesti saatavilla.

Verkningsfull etnologi – kulturella fenomen och erfarenhetsbaserad kunskap

De XIII Etnologidagarna ordnas i Åbo den 11–12 mars 2027. Konferensen är huvudsakligen förlagd till Åbo universitet, Arcanum (Arcanumgränden 1). Kvällsprogrammet ordnas på Aboa Vetus Ars Nova (Östra Strandgatan 4–6).

Abstrakt

Forskningens genomslagskraft har blivit en viktig dimension också inom humanistisk forskning och forskningsfinansiärer bedömer ofta ansökningar utifrån denna aspekt. Genomslagskraft kan emellertid förstås på många olika sätt, särskilt när den inte kan mätas direkt såsom i kvalitativ forskning. Då är det även utmanande att utvärdera genomslagskraften i projekt. Humanistisk-samhällsvetenskaplig forskning och särskilt de metoder som används inom dessa discipliner är dock på många sätt verkningsfulla och betonar växelverkan mellan forskare och de som deltar i forskningen. Till exempel används deltagande metoder, som syftar till att ge deltagarna en aktiv roll i forskningsprocessen, i allt större utsträckning även inom andra vetenskapsområden. 

Under de XIII Etnologidagarna diskuterar vi den etnologiska forskningens genomslagskraft ur olika perspektiv. Genomslagskraft kan förstås som forskningens bredare samhällsnytta, som direkta effekter för de deltagande samt som samarbete mellan olika aktörer. Vi frågar: varför är ett kulturellt perspektiv viktigt och vad är egentligen den erfarenhetsbaserade kunskapen som den etnologiska forskningen producerar? Hur samarbetar vi med forskningsdeltagare och samarbetspartners i samhället, och hur kan etnologisk forskning stärka människor?

Program (preliminärt, med reservation för ändringar)

Torsdag 11.3.2027

09.30–10.30 Registrering
10.30–10.45 Öppningsord för XIII Etnologidagarna
10.45–11.45 Keynote 1
11.45–13.00 Lunch (på egen bekostnad)
13.00–14.30 Arbetsgrupper
14.30–15.00 Kaffe
15.00–16.00 Keynote 2
16.00–17.00 Ethnos rf:s årsmöte
17.15–  Möjlighet att bekanta sig med utställningarna på Aboa Vetus Ars Nova
18.30–22.30 Kvällsfest i Aboa Vetus Ars Nova

Fredag 12.3.2027

09.30–11.00 Arbetsgrupper
11.00–12.00 Lunch (på egen bekostnad)
12.00–13.45 Arbetsgrupper
14.00–15.00 Keynote 3
15.00–15.15 Kaffe
15.15–15.30 Avslutning av evenemanget

Keynote talare:

FD Sandi Abram är biträdande professor i etnologi och kulturantropologi vid Ljubljanas universitet. Hans forskning undersöker sensorisk-affektiva förändringar i urbana sammanhang, med särskilt fokus på stadskulturer, atmosfärer, minne samt icke-institutionella kreativa praktiker (t.ex. gatukonst, graffiti, hantverk och tatueringar). Hans arbete bygger på sensorisk antropologi, vandringsbaserade metoder samt digital, kollaborativ och multimodal etnografi för att utforska hur människor upplever och formar sina miljöer. Hans senaste arbeten har publicerats i tidskrifter som Urban Planning, Ethnologia Fennica, Street Art and Urban Creativity Journal och Traditiones.

Kim Silow Kallenberg är docent i etnologi vid Södertörns högskola och sedan hösten 2025 forskningschef vid Statens institutionsstyrelse (SiS). Hennes forskning fokuserar på kulturella perspektiv på sociala frågor och hälsa i bred bemärkelse. I ett pågående projekt undersöker hon universitetsanställdas erfarenheter av stress och utbrändhet i relation till arbetet inom akademin. Hon har utvecklat etnografiska forskningsmetoder där hon använder sig av exempelvis kreativt skrivande, autoetnografi och etnografisk fiktion. Hon har publicerat monografin Sörjbara liv (2021) samt flera vetenskapliga artiklar, bland annat i Kulturella Perspektiv, RIG, Journal of Autoethnography och Ethnologia Scandinavica. Hon har också bidragit till flera läroböcker i etnologi.

FD Kirsi Sonck-Rautio arbetar som postdoktoral forskare vid Uleåborgs universitet. Hon är miljöetnolog med specialisering inom politisk ekologi och posthumanism. Hennes forskning behandlar marina miljöer samt kustområden och skärgårdar, lokal kunskap kopplad till miljökriser, vardagens hållbarhet och relationer mellan människa och natur. Hon använder etnografiska forskningsmetoder. Hon har publicerat i många vetenskapliga journaler, bland annat i Maritime Studies, Ethnologia Fennica, Ethnologia Scandinavica, Futures, Current Research in environmental sustainability och Alue & Ympäristö.

Call for papers till Etnologidagarna 2027 är nu öppen – Verkningsfull etnologi: kulturella fenomen och erfarenhetsbaserad kunskap

Temat för de 13:e Etnologidagarna är den etnologiska forskningens genomslagkraft. Konferensen undersöker hur etnologisk forskning, dess metoder och den erfarenhetsbaserade kunskap den producerar, påverkar forskningsdeltagare, gemenskaper och samhället i stort. Forskningens genomslag kan uppstå både under och efter forskningsprocessen, genom samarbete med olika aktörer, och är inte alltid lätt att mäta eller entydigt definiera.

Panelerna närmar sig temat ur flera olika perspektiv, bland annat erfarenhetsbaserad kunskap, deltagande och kollaborativa metoder, urbanforskning, migration, relationer mellan människor och skog, museer, autoetnografi samt vardagliga praktiker. Diskussionerna behandlar frågor som hur forskningens genomslag kan förstås och utvärderas, hur erfarenhetsbaserad kunskap kan användas inom forskning och samhälle samt vilka möjligheter och utmaningar som är förknippade med samarbete, delaktighet och kunskapsspridning.

Vi inbjuder forskare och andra intresserade att skicka in förslag till konferensbidrag till panelerna. Presentationerna kan behandla arbetsgruppernas teman ur olika teoretiska, empiriska och metodologiska perspektiv. Tvärvetenskapliga ansatser och bidrag som bygger på varierande forsknings- och yrkeserfarenheter är också välkomna.

Call for papers till Etnologidagarna är öppen från 15 oktober till 30 november 2026.

Förslag till konferensbidrag (högst 250 ord) skickas direkt till kontaktpersonerna för den valda panelen. Observera att också arbetsgrupper utan individuella presentationer kan kräva förhandsanmälan. Se panelbeskrivningarna under Workshops.

Förutom forskare uppmuntrar vi även magisterstuderande och yrkesverksamma som använder etnologiska perspektiv i sitt arbete att skicka in abstrakt baserade på egna projekt. Om du inte hittar någon lämplig arbetsgrupp för din presentation kan du skicka ett öppet förslag till konferenssekreteraren (seminarsecretary[at]ethnosry.org).

Förslaget ska innehålla presentationens titel, presentatörens/presentatörernas namn samt e-postadress(er). Både förslaget och presentationen ska vara på det språk som anges i panelbeskrivningen.

Panelernas kontaktpersoner (eller, vid öppet förslag, konferenssekreteraren) meddelar beslut om antagning senast 6 december 2026

Arki ja juhla tutkimuksen kohteena

Puheenjohtajat: Tuomas Hovi & Tytti Suominen, Turun yliopisto

Arki ja arkielämän tarkastelu muodostavat etnologisen tutkimuksen keskeisen tutkimuskohteen. Etnologiassa arkisia käytäntöjä, kokemuksia ja toimintamalleja tarkastellaan osana laajempia yhteiskunnallisia, kulttuurisia sekä kansainvälisiä ilmiöitä. Arkisuus viittaa kulttuurisesti tavanomaisiin, toistuviin ja usein huomaamattomina pidettyihin käytäntöihin, jotka saattavat näyttäytyä vähemmän merkityksellisinä verrattuna poikkeuksellisiin tai erityistä huomiota herättäviin tapahtumiin. Arjen merkitys hahmottuu usein vasta suhteessa siitä erotettaviin juhlan, pyhän tai muun poikkeuksellisen toiminnan muotoihin.

Arjen katkaisee ei-arki. Arjesta erottuvat esimerkiksi kalendaariset juhlat, uskonnolliset ja maalliset rituaalit sekä yksilön elämänkulun merkittävät siirtymävaiheet. Näiden tapahtumien muodot, sisällöt ja merkitykset perustuvat yhteisöllisesti ja kulttuurisesti rakentuneisiin odotuksiin ja vakiintuneisiin toimintatapoihin, vaikka niiden käytännön toteutus voi vaihdella huomattavasti eri yhteyksissä.

Juhlat ja rituaalit heijastavat yhteiskunnan rakenteita, arvoja ja muutoksia. Niiden järjestämiseen voi liittyä kulttuuristen ja sosiaalisten tavoitteiden lisäksi myös taloudellisia intressejä, kuten matkailun edistäminen tai kaupallisen hyödyn tavoittelu. Juhlaperinteiden kaupallistuminen voi puolestaan herättää kriittisiä näkemyksiä ja vastareaktioita. Myös vakiintuneet juhlamuodot voivat saada uusia merkityksiä esimerkiksi vastakulttuurisina, kriittisinä tai poliittisina kannanottoina. Tällöin juhla voi toimia protestin, parodian tai niin sanotun antijuhlan välineenä, jonka tarkoituksena on haastaa vallitsevia normeja, arvoja tai yhteiskunnallisia käytäntöjä.

Kutsumme tähän työryhmään erilaisia esityksiä arjen ja juhlan tutkimuksesta. Toivomme erilaisia näkökulmia arjen ja juhlien tutkimiseen, tutkimuksen vaikuttavuuteen sekä arjen ja juhlien vaikuttavuuden tutkimiseen.

Esitykset voivat käsitellä esimerkiksi näitä aiheita:

  • Arki tutkimuskohteena
  • Juhla tutkimuskohteena
  • Vuotuisjuhlat ja muutos
  • Kaupallisuus ja juhlat
  • Uudet juhlamuodot
  • Juhla parodiana tai protestina

Kielet: suomi, ruotsi ja englanti

Yhteyshenkilö: Tuomas Hovi, tuohov@utu.fi


 

Autoetnografia kokemuksellisen tiedon tuottamisen menetelmänä

Puheenjohtajat: Elina Hytönen-Ng, Itä-Suomen yliopisto; Jaana Kouri, Turun yliopisto & Hanne Metsähinen, Turun yliopisto

Abstrakti: Autoetnografialla tarkoitetaan tutkimusmenetelmää, jossa tutkijan omat kokemukset ovat ainakin osana tutkimuksen aineistoa. Tutkijan asema vaikuttaa myös kentän tuntemukseen, hänen tekemiinsä havaintoihin ja vuorovaikutukseen kentän kanssa. Se vaikuttaa myös aineiston analyysiin ja tulkintaan. Autoetnografisen tutkimuksen aiheet ovat vaihdelleet arjen tutkimusaiheista arkaluonteisiin kokemuksiin. Autoetnografiaa on sovellettu monin eri tavoin niin yksittäisen ihmisen kokemuksen tutkimiseen, yhteistyönä tai yhteisöllisesti toteuttaen kuin osana perinteisempää etnografista tutkimusta. Sen avulla voi pohtia kulttuurien tutkimuksen keskiössä olevia yhteisöön, tutkimuksen kohteeseen, toiseuteen ja samuuteen liittyviä kysymyksiä. Tavoitteena on ymmärtää yleistä tutkimalla yksityistä tai yksittäistä. Siksi autoetnografia kyseenalaistaakin yksilöllisen itsen ja sen on sanottu edellyttävän itsen ja yhteisön uudelleen kirjoittamista (ks. Reed-Danahay 1997). Tutkijan refleksiivinen paikantaminen itse tutkimustekstissä onkin etnografisessa tutkimuksessa nähty myös edellytyksenä tutkimuksen luotettavuudelle.

Toivomme työryhmään esityksiä, jotka tarkastelevat autoetnografisia metodologisia kysymyksiä, autoetnografisen kirjoittamisen tapoja tai tapaustutkimuksia, joissa pohditaan esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: 

  • Miten omaa kokemusta voi hyödyntää tutkimuksessa ja/tai tutkimustekstissä? 
  • Millaisiin tutkimusaiheisiin autoetnografia sopii ja miksi? 
  • Millä eri tavoilla autoetnografinen tutkimus haastaa yksilön ja yhteisön suhteen kuvaamista?
  • Mikä on autoetnografisessa tutkimuksessa tarkasteltava yhteisö?
  • Millaisia eettisiä kysymyksiä autoetnografisessa tutkimuksessa pitää huomioida?
  • Millaisia etuja ja haasteita autoetnografiseen menetelmään liittyy? 
  • Miten tutkimuksen vaikuttavuutta tulisi tuoda esiin autoetnografisissa tutkimuksissa?
  • Miten autoetnografista tietoa voi yhdistää muuhun tutkimukseen?

Työryhmän loppuun on varattu aikaa keskustelulle autoetnografisen tutkimuksen vaikuttavuudesta.

Yhteyshenkilöt: Hanne Metsähinen, hanne.p.metsahinen@utu.fi, Elina Hytönen-Ng, elina.hytonen-ng@uef.fi ja Jaana Kouri, jkouri@utu.fi


 

Collaborative Research: Power, Authority and Impact

Chairs: Inkeri Aula, Aalto Visual Communication Design AVCD & Eleonora Lundell, University of Helsinki and University of Neuchâtel

Collaboration has become an important ideal in qualitative and ethnographic research. Co-research and participatory approaches often enable more ethical research practices, advance epistemic justice, and create opportunities for research participants and community partners to take active roles in knowledge production. But how does collaborative research change what we understand as impact within and beyond academia?

This panel approaches impact as a process emerging within complex networks of relations. Political and institutional structures, territorial relations, community hierarchies, religious and spiritual authorities, and more-than-human relations shape what becomes possible in research contexts. They influence who can collaborate, under what conditions, and with what consequences. At the same time, these relations are shaped by institutional expectations concerning impact. Questions of who counts as a knowledge holder, knowledge producer, or author become ethical and political concerns that may challenge conventional understandings of data protection, ownership, and accountability.

In collaborative research, impact is not a predefined outcome delivered by researchers to academic or non-academic audiences. Rather, it is negotiated, contested, and transformed through the relationships in which research unfolds. Research may alter participants’ positions, create new connections, reinforce existing hierarchies, or unsettle them. What constitutes meaningful impact may vary across actors and contexts. Collaborative processes also shape how experiential knowledge is produced, shared, and mobilised within and beyond research settings.

Collaborative research raises questions about how impact is measured and evaluated. Funding bodies and research institutions increasingly require impact to be anticipated, documented, and attributed to activities or outcomes. Yet collaborative research often generates effects that are emergent, relational, and difficult to disentangle from wider social and cultural processes. Impact may be collective, long-term, and resistant to conventional metrics. How can impact be recognised and assessed when knowledge production, authorship, and agency are shared?

We invite empirical, methodological, and theoretical contributions that examine impact in collaborative research. How do collaborative approaches shape experiential knowledge? How do political, territorial, institutional, religious, spiritual, and more-than-human relations shape what counts as meaningful impact? How does research transform these relations? And how can researchers navigate collaborative research in the typically temporary, project-based, and multidisciplinary settings?

Contact: Inkeri Aula, inkeri.aula@gmail.com


 

Etnologi vaikuttajana? Kaupunkitutkimuksen vaikuttavuuden muodot tutkimusprosessin aikana ja sen jälkeen

Puheenjohtajat: Päivi Leinonen, Turun yliopisto, Sanna Lillbroända-Annala, Åbo Akademi, Anna Kirveennummi, Turun yliopisto & Maija Mäki, Turun yliopisto

Järjestämämme keskustelevan työpajan tarkoituksena on pohtia osallistavan kaupunkitutkimuksen vaikuttavuutta eri näkökulmista konkreettisten tutkimusesimerkkien avulla. Ymmärrämme vaikuttavuuden kohdistuvan niin tutkittaviin yksilöihin ja yhteisöihin, kuin myös suunnittelun, päätöksenteon ja yhteiskunnallisen keskustelun eri tasoille. Tutkijoiden ja tutkimukseen osallistujien vuorovaikutus koetaan merkitykselliseksi, mutta miten sitä voisi kenties kehittää?

Työpajassa pääset kertomaan oman tutkimuksesi vaiheista ja reflektoimaan yhdessä osallistavan etnografian vaikuttavuusmahdollisuuksia. Työpajassa pohdimme, mitä voisimme yhdessä tehdä osallistavan etnologisen kaupunkitutkimuksen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Miten tutkimustulokset saadaan suunnittelijoiden ja päättäjien tietoon ja käytänteisiin? Entä miten heitä voisi sitouttaa mukaan tutkimusprosesseihin?

Vaikuttavuutta voidaan pohtia esimerkiksi monimuotoisuuden näkökulmasta, jossa monilajisuuden, erilaisten etnisyyksien ja marginaalisten ryhmien ymmärtämistä pyritään lisäämään. Vaikuttavan tutkimuksen tulisi tarttua myös vaikeisiin aiheisiin, joiden käsittely voi olla haastavaa niin tutkijalle kuin tutkimukseen osallistuville. Tutkijoina meidän tulee pohtia myös, mitä voimme antaa takaisin osallistujille.

Tavoittelemme työpajassa avointa ja yhteisöllistä kokemusta, jossa on turvallista ja kannustavaa jakaa omia kokemuksia tutkimusprosessin eri vaiheista. Miten tutkimusaiheet valikoituvat vaikuttavuuden näkökulmista? Millaista vaikuttavaa kaupunkitutkimusta rahoitetaan tässä ajassa? Mitä voisimme ja haluaisimme tehdä toisin? Etsimme yhdessä uusia työkaluja osallistavan kaupunkitutkimuksen tekemiseen, vaikuttavuuden sanoittamiseen ja näkyväksi tekemiseen tutkimuksen eri vaiheissa. 

Toivomme osallistujilta noin 5 minuutin alustuksia omiin kokemuksiin perustuen. Kerro alustuksessa, millaista vaikuttavuutta tutkimushankkeissa on tavoiteltu? Toteutuivatko tavoitteet tai millaisia haasteita oli? Olisitko tehnyt jotain toisin? Miten tutkimustyön valta-asetelmat, eettiset näkökulmat ja valinnat ohjaavat tai vaikuttavat tutkimuksen teon käytäntöihin?

Työpajaan ilmoittautuminen: Lähetä lyhyt kuvaus yhdestä tai kahdesta hankkeesta, jotka voivat toimia keskustelun pohjana (100–200 sanaa). 

Kielet: suomi ja ruotsi

Yhteyshenkilöt: Päivi Leinonen, pailei@utu.fi ja Sanna Lillbroända-Annala, sanna.lillbroanda-annala@abo.fi


 

Inclusive Research, Informed Sampling and Ethical Representation with Human and Non-Human Research Participants

Chairs: Alicja Staniszewska, University of Jyväskylä; Robert Statkiewicz, University of Łódź

Abstract: This workshop invites persons working with human and non-human research participants to reflect on a fundamental question: Whose experience do researchers include in (ethnological) knowledge creation, whose not and why? Drawing on intersectionality (Crenshnaw 1989) and ”the middle” (Manning & Massumi 2014; Tiainen et al. 2020), we examine how language, methodology and material conditions shape exclusion. By prioritising processes over fixed categories, we approach inclusion as an ongoing worlding (Haraway 2008) that reshapes experience for both participants and researchers.

Despite commitments to inclusivity, sampling and inviting remain largely under the researcher’s control and (un)conscious biases. During the workshop, we surface reflexivity tactics to navigate barriers created by research environments (e.g., physical and neurodiversity, digital access, racialised experiences, and more-than-human entanglements). The aim is to move beyond luck-based inclusion toward informed, reflexive decision-making regarding representation.

In this workshop-style intervention, we invite researchers to guided reflection and small-group improvisation. Participants are encouraged to share practical examples (such as consent forms, sensory setups, or community protocols) or simply listen. Using our collective experiences as a foundation, we will work together to develop tools and frameworks that address the struggle of the informed invitation. The workshop ends with the co-creation of an open resource sheet documenting tools, tips and questions that participants can take back to their projects.

Workshop registration: https://forms.cloud.microsoft/e/yJVARTyuq1 

Contact: Alicja Staniszewska, staniaz@jyu.fi


 

Kokemuksellinen tieto kulttuurin yhteiskunnallisten vaikutusten ymmärtämisessä, määrittelyssä ja arvioinnissa

Puheenjohtajat: Sauli Okker & Jenni Pekkarinen, Jyväskylän yliopisto

Kulttuurin avulla tavoitellaan usein monenlaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Esimerkiksi erilaisilla kulttuuripoliittisilla toimilla, kuten kulttuuritapahtumilla tai kaupunkien kulttuuristrategioilla pyritään vahvistamaan yksilöiden ja yhteisöjen yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia, edistämään taiteen ja kulttuurin toimintaedellytyksiä sekä tukemaan sosiaalista, taloudellista ja alueellista kehitystä. Toimien kohdalla kulttuurin merkitystä perustellaan esimerkiksi hyvinvointiin, osallisuuteen, kestävyyteen ja talouskasvuun liittyvillä vaikutuksilla. (Pekkarinen 2026 & 2023; Okker 2025; Luonila ym. 2024.)

Kokemuksellisella tiedolla voi olla merkittävä rooli sekä tavoitteiden määrittelyssä että toimien vaikutusten arvioinnissa. Kokemuksellinen tieto voi auttaa tunnistamaan ja purkamaan yhteiskunnallisen osallistumisen esteitä sekä hahmottamaan sellaisia kulttuurin yksilöllisiä ja yhteisöllisiä vaikutuksia, jotka jäävät esimerkiksi määrällisten mittareiden ulottumattomiin. Samalla se voi tehdä näkyviksi sellaisia ristiriitoja, kokemuksia ja ei-toivottuja vaikutuksia, jotka eivät välttämättä tule esiin kulttuuripoliittisille toimille ennalta asetettujen tavoitteiden kautta.

Työryhmään ehdotettavissa esityksissä voidaan tarkastella ihmisiä ja yhteisöjä kulttuuripoliittisten toimien osallistujina, kohteina ja tekijöinä. Tarkastelun kohteena voivat olla esimerkiksi taiteen ja kulttuurin tekijöiden, vähemmistöjen, asukkaiden, kulttuuristen ryhmien ja alakulttuurien kokemukset sekä heidän erilaiset asemansa ja osallistumisen tapansa. Esitelmät voivat tuoda kokemuksellisen tiedon kautta esiin onnistuneita osallistamisen tapoja ja kokemuksia kulttuurin vaikutuksista tai tarkastella kriittisesti kulttuuripoliittisien toimien vaikutuksia.

Toivotamme työryhmään tervetulleiksi eri alojen tutkijoita pohtimaan, miten kokemuksellinen tieto voi auttaa ymmärtämään, perustelemaan ja arvioimaan kulttuurin yhteiskunnallisia vaikutuksia eri näkökulmista sekä tekemään näkyväksi hyvinvointiin, elinvoimaan, kestävyyteen, yhteisöllisyyteen ja osallisuuteen liittyviä kokemuksia ja ajattelutapoja.

Tavoitteena on muodostaa monitieteinen ja dialoginen työryhmä, jossa keskustellaan avoimesti kokemuksellisen tiedon mahdollisuuksista kulttuuripoliittisten toimien vaikutusten ymmärtämisessä, määrittelyssä ja arvioinnissa. Eri tieteenaloja ja näkökulmia yhdistävän keskustelun kautta pyrimme rakentamaan ymmärrystä siitä, mitä eri tieteenalojen tutkijat voivat toisiltaan oppia ja millaisia uusia tapoja kulttuuripoliittisten toimien ja niiden vaikuttavuuden tarkastelemiseen tieteenalojen välisestä vuoropuhelusta voi syntyä.

Kielet: suomi ja englanti

Yhteyshenkilöt: Sauli Okker, sauli.o.okker@jyu.fi ja Jenni Pekkarinen, jenni.m.pekkarinen@jyu.fi                          

***

Experiential knowledge in understanding, defining, and evaluating the societal impacts of culture

Chairs: Sauli Okker & Jenni Pekkarinen, University of Jyväskylä

A wide range of societal impacts are pursued through culture. For example, various cultural policy measures, such as cultural events or urban cultural strategies, aim to strengthen opportunities for social participation among individuals and communities, enhance the operating conditions for artistic and cultural activity, and support social, economic, and regional development. The importance of culture is frequently justified through its contributions to wellbeing, inclusion, sustainability, and economic growth. (e.g. Pekkarinen 2026 & 2023; Okker 2025; Luonila ym. 2024.)

Experiential knowledge can play a significant role both in defining objectives and in evaluating the impacts of chosen measures. It can help identify and dismantle barriers to social participation and shed light on individual and collective impacts of culture that may remain beyond the reach of quantitative indicators. At the same time, experiential knowledge can make visible tensions, experiences, and unintended consequences that may not be addressed in the pre-defined objectives of cultural policy initiatives.

Presentations in this workshop may examine people and communities as participants in, recipients of, and contributors to cultural policy measures. They may focus on, for example, the experiences of artists and cultural practitioners, minorities, residents, cultural groups, and subcultures, as well as their diverse positions and modes of participation. Presentations may also highlight successful approaches to participation and inclusion, as well as experiences of the impacts of culture through experiential knowledge, or they may critically examine the effects of cultural policy measures.

We welcome researchers from a wide range of disciplines to join the discussion on how experiential knowledge can help us understand, justify, and evaluate the societal impacts of culture from different perspectives, and how it can make visible experiences and mindsets related to wellbeing, vitality, sustainability, community, and inclusion.

The aim is to create an interdisciplinary and dialogical session to discuss the possibilities of experiential knowledge for understanding, defining, and evaluating the impacts of cultural policy measures. Through dialogue between different disciplines and perspectives, we seek to develop an understanding of what researchers from different fields can learn from one another and what new approaches to examining cultural policy measures and their effectiveness may emerge through interdisciplinary exchange.

Languages: Finnish and English

Contacts: Sauli Okker, sauli.o.okker@jyu.fi and Jenni Pekkarinen, jenni.m.pekkarinen@jyu.fi


 

Kokemukselliset menetelmät metsäsuhteen tutkimuksessa

Puheenjohtajat: Tiina Äikäs, Oulun yliopisto; Aila Mustamo, Turun yliopisto & John Björkman, Donner-instituutti, Åbo Akademi

Metsien merkitys kulttuuriperintönä, hyvinvoinnin lähteenä ja luonnonvarakiistojen kohteena on ollut viime vuosina vahvasti esillä niin tutkimuksessa kuin julkisessa keskustelussakin. Pelkkä puhe tai teksti eivät kuitenkaan kata luontokokemusten ja luonnon kokijoiden koko kirjoa, vaan myös kokemuksellinen ja elämyksellinen tieto on tärkeää metsien moninaisten merkitysten ymmärtämiseksi. Kokemuksellisten ja moniaistillisten menetelmien, kuten kävelyhaastatteluiden tai taiteen tekemisen, avulla tutkijat pääsevät sekä itse kokemaan että havainnoimaan kokemusta metsässä kulkemisesta ja metsäyhteydestä. Kävellessä ja kokiessa tutkijasta tulee kanssakulkija. Taiteen ja tutkimuksen yhdistäminen lisää uuden kerroksen luontokokemuksen ymmärtämiseen. Kokemuksellisuutta voi myös peilata etenkin historiallisiin teksteihin. Miten esimerkiksi metsässä koettuja luontokokemuksia kuvattiin tarinaperinteessä tai lehdissä?

Taiteelliset ja kokeelliset tutkimuskohteet ja menetelmät herättävät myös ihmetystä ja vastarintaa. Julkisuudessa niitä haukutaan huuhaaksi, ja tutkijat joutuvat perustelemaan, mitä hyötyä tällaisesta tutkimuksesta on.

Kutsumme työryhmään esitelmiä, jotka pohtivat erilaisia menetelmiä metsäkokemuksen, metsän merkitysten tai ontologioiden tavoittamisessa. Esitelmät voivat keskittyä joko käytettyihin menetelmiin tai niiden kautta saatuihin tuloksiin. Toivotamme tervetulleiksi avaukset, joissa syvennytään kokemuksellisten menetelmien hyötyihin tutkimuksen ja yhteiskunnan kannalta, mutta myös kentällä vastaan tuleviin haasteisiin ja ristiriitoihin.

Kielet: suomi ja ruotsi

Yhteyshenkilö: Tiina Äikäs, tiina.aikas@oulu.fi

***

Upplevelsebaserade metoder i forskningen av skogsrelationer

Ordförande: Tiina Äikäs, Uleåborgs universitet; Aila Mustamo, Åbo universitet & John Björkman, Donnerska institutet, Åbo Akademi

Skogens betydelse som bl.a. kulturarv, källa för välmående och objekt för miljötvister har varit starkt i fokus under senare år, såväl i forskningen som den offentliga debatten. Mångfalden av naturupplevelser, eller människor som upplever dem, kan ändå inte fångas enbart av text eller språk. Upplevd kunskap kan vara central för förståelsen av skogens mångfaldiga betydelser. Multisensoriska och upplevelsebaserade forskningsmetoder som vandringsintervjuer eller konstnärligt skapande kan tillåta forskare att såväl själv ta del av och observera andras skogsupplevelser och -umgänge.

Under en skogsvandring blir forskaren en medvandrare. Att kombinera konst med forskning ger nya skikt till förståelsen av naturupplevelser. Upplevelserna kan även jämföras med historiska texter. Hur har skogsupplevelser beskrivits i t.ex. i muntliga traditioner eller tidskrifter?

Konstnärliga och experimentella forskningsmetoder och -objekt ger även upphov till förundran och motstånd. De anklagas för att var nonsens, och forskare tvingas motivera nyttan i sin forskning.

Vi bjuder in föredrag som behandlar olika slags metodologiska närmanden till skogsupplevelser eller skogarnas betydelser och ontologier. Presentationerna kan fokusera på nya metoder eller resultat som de utmynnat i. Vi välkomnar särskilt öppningar, som fördjupar sig i upplevelsebaserade metoders nyttor för både forskning och samhälle, men även i utmaningar och konflikter som uppkommit. 

Språk: finska och svenska

Kontaktperson: Tiina Äikäs, tiina.aikas@oulu.fi


 

Kuinka tavoittaa arkielämän moninaisuuksia? Kokemustieto kaupunkitutkimuksen käsitteenä ja suunnittelun välineenä 

Puheenjohtajat: Terhi Ainiala, Helsingin ylipisto; Tiina-Riitta Lappi, Turun yliopisto; Annukka Lyra, ympäristöministeriö & Pia Olsson, Helsingin yliopisto 

Kokemustiedon merkitystä osana kaupunkikehittämistä on pohdittu viime vuosina enenevissä määrin. Käsite heijastaa pyrkimystä laajentaa tiedon kategorioita, joita kaupunkikehittämisessä hyödynnetään. Tavoitteena on purkaa suunnittelun käytäntöihin usein kiinnittyvää asiantuntijatiedon ja asukkaiden kokemusten vastakkain asettumista. Kokemustiedon avulla voidaan huomioida laaja-alaisesti ja moninäkökulmaisesti paikkoihin liittyviä sosiaalisia ja kulttuurisia arvoja ja merkityksiä, jotka helposti jäävät huomiotta muissa tiedon kategorioissa. Vaikka kokemustiedon merkitys yhä paremmin tunnustetaan ja ymmärretään, haasteena on sen vieminen suunnittelun ja kehittämisen prosesseihin. 

Esitelmät voivat käsitellä kokemustiedon muodostumisen problematiikkaa: kenen arkea kokemustiedolla saavutamme ja minkälaiset tekijät vaikuttavat sen luonteeseen? Toivotamme työryhmään tervetulleeksi myös puheenvuoroja, joissa pohditaan kokemustiedon vaikuttavuutta ja sen roolin vahvistamista kaupunkikehittämisen kontekstissa. Esitelmät voivat laajentua lisäksi pohtimaan kokemustiedon merkitystä paikallisessa kehittämistyössä yleisemmin: Minkälaista kokemustiedon tulisi olla, jotta se asettuisi toimivaksi osaksi päätöksentekoprosesseja? Tai toisin päin: minkälaisia päätöksentekoprosessien tulisi olla, jotta ne mahdollistaisivat myös kokemustiedon hyödyntämisen? Miten kokemustiedon tuottamaa ymmärrystä voi havainnollistaa? Voiko kokemustieto muokkautua mittareiksi uskottavuuden nimissä vai häviääkö sen myötä jotain tiedon kategorian luonteelle ominaista? Entä miten tutkimuksen vaikuttavuuden tavoite vaikuttaa tapaamme tehdä tutkimusta ja katsoa ympäristöjä? Kokemustiedon merkitystä voi tarkastella niin dynaamisesti kehittyvien kuin supistuvien alueiden näkökulmasta.

Työryhmä koostuu esitelmäosiosta ja ideoivasta työpajasta. Esitelmissä näitä kysymyksiä voi lähestyä teoreettisesti, metodologisesti tai käytännön esimerkein. 

Yhteyshenkilö: Tiina-Riitta Lappi, tiina-riitta.lappi@utu.fi


 

Museokokemuksen henkilökohtaiset, yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaikutukset

Puheenjohtajat: Helena Laukkoski, Jyväskylän yliopisto & Inkeri Hakamies, Helsingin yliopisto

Museoiden toiminnan vaikuttavuus ulottuu laajasti yksilön hyvinvoinnista ja osallisuuden kokemuksesta yhteiskunnalliseen aktivismiin sekä alueellisen vetovoiman lisäämiseen. Näiden arvioimiseen on luotu monenlaisia mittareita, jotka ohjaavat museoita edelleen kehittämään toimintaansa: luomaan kohtaamispaikkoja, edistämään kestävyysajattelua sekä tarjoamaan oleellista ja luotettavaa tietoa. Viimeaikaiset selvitykset ovat myös vahvistaneet, että museoita pidetään yleisesti luotettavina ja vastuullisina toimijoina, jotka tarjoavat ihmisille tutkittua tietoa sekä turvallisia paikkoja oivaltaa ja käydä yhteistä keskustelua.

Toisaalta museoiden toimintaympäristö on muutoksessa ja esimerkiksi julkisen rahoituksen vähentyminen voi näkyä niiden toiminnassa monin eri tavoin. Pysyäkseen elinvoimaisina ja yleisölle kiinnostavina museoilla on painetta tarjota kävijöilleen miellyttäviä, positiivisia kokemuksia, jotka tuottavat hyviä muistoja ja saavat asiakkaat palaamaan museoon. Myös Museopoliittisessa ohjelmassa korostetaan museotoiminnan tuotteistamista ja museoiden toimintaan liittyvien palveluiden kehittämistä.

Tässä työryhmässä paneudumme siihen, miten museot ovat reagoineet laskevaan julkiseen rahoitukseen ja toisaalta omaa vaikuttavuuttaan koskeviin odotuksiin kehittämällä toimintaansa: Miten museot näkevät roolinsa tutkimuksellisen tiedon välittäjinä? Millaisena museokaupan ja muiden palveluiden rooli nähdään yhteiskunnallisen vaikuttamisen tai toisaalta onnistuneen museokokemuksen tuottamisen näkökulmasta? Miten nykymuseokentällä suhtaudutaan ”disneyfikaatioon”? Miten kaupalliset toimintamallit vaikuttavat museoihin organisaatioina, ja voivatko ne lisätä museoiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Kutsumme mukaan niin tapaustutkimuksia, teoreettisia pohdintoja kuin museoammattilaisten reflektioita. Toivomme erityisesti keskustelua tunnetaloudesta (affective economies) ja siitä, miten nykyinen kulttuuripolitiikka ja taloudelliset motiivit vaikuttavat siihen, millaisia kokemuksia ja affektiivisia ilmapiirejä (affective atmospheres) museot pyrkivät kävijöilleen tuottamaan. Esitelmät voivat käsitellä myös sitä, millaisin etnologian menetelmin museoiden vaikutusta – museokokemuksia – voidaan tutkia, ja miten näin tuotettu kokemuksellinen tieto voi vaikuttaa laajemmin yhteiskuntaan tai yksilöiden hyvinvointiin.

Kielet: suomi ja englanti

Yhteyshenkilöt: Helena Laukkoski, helena.k.laukkoski@jyu.fi ja Inkeri Hakamies, inkeri.hakamies@gmail.com

***

The Personal, Social, and Economic Impacts of the Museum Experience

Chairs: Helena Laukkoski, University of Jyväskylä & Inkeri Hakamies, University of Helsinki

The impact of museums’ activities is far-reaching, ranging from improving individual well-being and fostering a sense of inclusion to promoting social activism and enhancing regional appeal. A variety of metrics have been developed to evaluate these areas and guide museums in developing their activities further: to create spaces for interaction, promote sustainability and provide reliable, relevant information. Recent surveys have also confirmed that museums are widely considered to be trustworthy and responsible institutions that provide people with evidence-based information, as well as safe spaces for reflection and shared dialogue.

On the other hand, the operating environment for museums is changing and factors such as cuts in public funding can affect their functions in many ways. In order to remain economically viable and appealing to the public, museums are under pressure to provide visitors with enjoyable experiences that create positive memories and encourage them to return. This is highlighted, for example, in the current Museum Policy Programme in Finland which promotes the branding of museum activities and the development of services related to museum operations.

In this working group, we will delve into how museums have responded to declining public funding as well as to expectations regarding their impact through developing their activities: How do museums perceive their role as intermediaries of research-based knowledge? What is the perceived role of museum shops and other services in terms of social impact or, on the other hand, in providing a successful museum experience? How does the contemporary museum field view ”disneyfication”? How do commercial business models influence museums as organisations, and can they enhance museums’ role in society?

We invite case studies, theoretical reflections, and contributions from museum professionals. We especially hope for discussions on “affective economies” and how current cultural policies and economic motivations influence the types of experiences and “affective atmospheres” that museums strive to create for their visitors. Presentations may also address the ethnological methods by which the impact of museums – museum experiences – can be studied, and how this experiential knowledge can have broader implications for society or individual well-being.

Languages: Finnish and English

Contacts: Helena Laukkoski, helena.k.laukkoski@jyu.fi and Inkeri Hakamies, inkeri.hakamies@gmail.com


 

Repair, Care and Communities: Sustainable Practices of Everyday Life

Chairs: Eerika Koskinen-Koivisto, University of Turku & Tenno Teidearu, Estonian National Museum

Can small, seemingly ordinary acts contribute to addressing the ecological crisis? While sustainability is often discussed through policies, legislation, technologies, and large-scale interventions, everyday life also encompasses practices that challenge wasteful forms of consumption and foster more sustainable ways of living, without necessarily being framed or experienced as sustainable. Repairing broken objects, sharing resources, cultivating practical skills, caring for places and communities, and maintaining material and social relations can all be understood as forms of informal and vernacular environmental action.

This panel explores the mundane yet significant material, embodied, and relational practices through which sustainability is enacted in everyday settings. We are interested in how people repair, reuse, maintain, and care for things, environments, and one another, and how these practices create alternative relationships to consumption, ownership, and value. We examine the skills, spaces, infrastructures, and communities that support such practices, as well as the social, cultural, and political meanings attached to them.

Contact: Eerika Koskinen-Koivisto, eerika.koskinen-koivisto@utu.fi


 

Terveyteen liittyvän kokemustiedon merkitys, sovellettavuus ja vaikuttavuus

Puheenjohtajat: Johanna Latva, Turun yliopisto & Nina Väkeväinen, Jyväskylän yliopisto

Terveyteen, sairauteen ja hyvinvointiin liittyvällä kokemustiedolla viitataan usein yksilön subjektiivisiin psyykkisiin ja fyysisiin kokemuksiin pohjautuvaan tietoon, joka nähdään myös tilannesidonnaisena ja sosiaalisten suhteiden vaikutuksessa rakentuvana. Kokemustieto ei ole muuttumatonta, vaan muotoutuu jatkuvasti uudelleen uusien kokemusten, tilanteiden ja niiden tulkinnan myötä. Potilaan kokemuksien kartoittamisella on nykyisin vakiintunut rooli sairauksien diagnosoinnissa sekä hoidon toimivuuden arvioinnissa. Se voidaan nähdä myös keskeisenä osana asiakaslähtöisten palveluiden ja potilaskeskeisen hoidon toteutumisessa.

Kokemustiedolla on konkreettisia vaikutuksia terveyteen liittyvän tutkimuksen soveltamisessa ja suoraan terveydenhoidossa. Kokemustieto mahdollistaa ymmärryksen muodostamisen ilmiöistä, joista ei voida tuottaa mitattavaa tietoa. Se on tärkeässä roolissa, kun sairaustila tai muu hoidettava asia on harvinainen ja lääketieteellistä tietoa on saatavilla vain vähän. Kokemustieto auttaa myös ymmärtämään ihmisten arkea ja elämää tietyn sairauden kanssa sekä hahmottamaan esimerkiksi kulttuuristen ja sosiaalisten erojen merkityksiä hoitoprosesseissa. Toisinaan kokemustieto voi kuitenkin myös asettua ristiriitaan asiantuntijatiedon kanssa, mikä voi yksilötasolla hankaloittaa hoitosuhdetta ja sopivien hoitokeinojen löytämistä. Laajemmassa mittakaavassa tämä saattaa johtaa julkisiin terveyskiistoihin, joissa hallitsevia asiantuntijakäsityksiä tai vakiintuneita lääketieteellisiä käytäntöjä kyseenalaistetaan.

Etnologinen tutkimus kohdistuu usein yksilöiden kokemuksiin sekä arjen toimintaan ja ilmiöihin, joten se tarjoaa hyvät lähtökohdat kokemustiedon muodostamiseen, käyttöön ja tiedon myöhempään soveltamiseen. Etnologian ja antropologian menetelmät soveltuvat lisäksi erityisen hyvin sen tutkimiseen, miten kokemustieto rakentuu yksilöiden arkielämässä sekä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Aloilla onkin tehty terveyteen, sairauteen ja hyvinvointiin liittyvää tutkimusta, jonka tuloksina on syntynyt tarvittavaa kokemustietoa monenlaisista heikosti ymmärretyistä, sensitiivisistä ja helposti marginaaliin jäävistä terveysaiheista.

Toivomme työryhmään esityksiä, joissa tarkastelun kohteena ovat esimerkiksi:

 

  • terveyteen liittyvän kokemustiedon muodostuminen subjektiivisten kokemusten, erilaisten tietolähteiden ja sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta
  • etnologian ja lähitieteiden tuottaman kokemustiedon hyödyntäminen hoidon ja terveyspalveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä
  • etnologian ja antropologian menetelmien erityiset vahvuudet kokemustiedon kartoittamisessa ja koonnissa
  • terveyttä ja sairauksia koskevien vertaisryhmien, tiedonvaihdon ja potilasaktivismin merkitys
  • digitalisaation luomat mahdollisuudet kokemustiedon muodostamisessa, hallinnassa ja soveltamisessa

 

Puheenjohtajilla on esitykset työryhmässä.

Yhteyshenkilöt: Johanna Latva, johanna.k.latva@utu.fi ja Nina Väkeväinen, nina.m.vakevainen@jyu.fi


 

Vaikuttava etnologinen ja etnografinen muuttoliiketutkimus

Puheenjohtajat: Venla Österberg & Miitta Järvinen, Turun yliopisto

Maahan muuttaneet, maasta muuttaneet, turvapaikanhakijat, evakot, pakkomuuttajat, siirtolaiset, talvikausimuuttajat, Amerikan matkaajat, maahanmuuttoviranomaiset, etniset yhteisöt.

Muuttoliikkeitä on tutkittu laajasti eri näkökulmista, ja ne ovat yksi etnologian alan ja etnografisia menetelmiä käyttävien alojen keskeisistä tutkimusteemoista. Alan tutkimukset käsittelevät esimerkiksi arjen rakentumista uudessa kotimaassa, kotoutumista, pakkomuuton kokemuksia, oleskeluluvan odotusaikaa tai turvapaikkaprosesseja, työelämää, ylirajaisuutta, toimijuutta tai rajavalvonnan rakenteita. Tässä työryhmässä kysymme, mitä on vaikuttava etnologinen tai etnografinen muuttoliiketutkimus; miten sitä voidaan arvioida; ja millaisia mahdollisuuksia, haasteita tai ulottuvuuksia siihen liittyy.

Vaikuttavuuden arviointiin liittyy useita haasteita; niistä keskeisimmät liittyvät syy-seuraussuhteen todentamiseen, vaikuttavuuden todistamisen ongelmallisuuteen, pitkän aikavälin vaikutusten arvioimiseen, sekä siihen, tarkastellaanko vaikuttavuutta esimerkiksi yhteiskunnan, yhteisöjen vai yksilön näkökulmasta. Etnologisen ja etnografisen tieto kumpuaa yksilöiden ja yhteisöjen kokemuksesta. Miten ja missä määrin tämänkaltaisen tutkimuksen vaikuttavuutta pystytään todentamaan, etenkin jos tutkimusaihe ja sen vaikutukset ovat ajallisesti pitkäkestoisia, monisukupolvisia tai ylirajaisia? Mitkä ovat ne ominaispiirteet, joilla alamme tutkimusten vaikuttavuutta mitataan? Onko tutkimuksen ylipäätään oltava vaikuttavaa, tai onko yksilön tai yhteisön kokemus tutkimuksen tärkeydestä riittävä mittari? Mihin tai kehen etnologinen ja etnografinen muuttoliiketutkimus pyrkii vaikuttamaan?

Kutsumme työryhmään esitelmiä, jotka käsittelevät ajankohtaisia tutkimuksia, jotka tarkastelevat muuttoliikkeitä etnologisin tai etnografisin menetelmin, ja pohtivat näiden tutkimusten vaikuttavuutta eri näkökulmista. Työryhmään toivotetaan tervetulleeksi eri menetelmin muuttoliikkeitä tutkivia etnologeja sekä muiden alojen aihetta tutkivia etnografeja.

Yhteyshenkilöt: Venla Österberg, venla.e.osterberg@utu.fi ja Miitta Järvinen, miitta.m.jarvinen@utu.fi


 

Vaikuttava muistitietotutkimus

Puheenjohtajat: Outi Fingerroos, Veli-Martin Hästbacka & Konsta Kajander, Jyväskylän yliopisto

Etnologia on ollut yksi kotimaisen muistitietotutkimuksen keskeisimmistä kehittäjistä folkloristiikan, perinteen- ja historiantutkimuksen ohessa. Muistitietotutkimuksen moninaisuudesta kertoo se, että se voidaan mieltää niin tutkimuskohteeksi, lähteeksi, menetelmäksi kuin tutkijan toimintaa ohjaavaksi orientaatioksi. Etnologisesti suuntautunut muistitietotutkimus on vaikuttanut etenkin tutkimuskohteiden laajenemiseen nostamalla tutkimuksen valokeilaan paikallisyhteisöjen, tavallisten ihmisten ja erilaisten marginaalien muistot, kokemukset, arjen ja moneuden. Samalla etnologiset muistitietotutkijat ovat sekä korottaneet tutkittavat informanteista kanssatutkijoiksi että tulleet itse kutsutuiksi yhteisölähtöiseen muistitietotutkimukseen.

Tässä työryhmässä esittelemme Suomessa eri yliopistoissa tehtävää etnologista ja/tai humanistista muistitietotutkimusta. Työryhmän tarkoituksena on antaa ajankohtaiseen tutkimukseen perustuvia välineitä muistojen ja kokemusten kartoittamisen työkalupakkiin sekä pohtia erilaisia tapoja tehdä yhteiskunnallisesti relevanttia muistitietotutkimusta.

Tarjotut ehdotukset voivat edustaa esimerkiksi oral history -tutkimusta, kulttuurista muistitutkimusta, elämäkerrallista tutkimusta, yksilö- ja yhteisölähtöisiä näkökulmia, yhteiskuntaetnologiaa, arkistotutkimusta, kirjoitettujen aineistojen ja haastattelututkimuksen menetelmiä, etnografiaa ja digitaalisia ihmistieteitä.

Kutsumme työryhmään esityksiä eri uravaiheissa olevilta muistitietotutkimuksesta kiinnostuneilta tutkijoilta maisteritutkielman tekijät ja perinteisen akateemisen maailman liepeillä ja ulkopuolella toimivat tekijät mukaan lukien. Kannustamme esiintyjiä pohtimaan muistitietotutkimuksen yhteiskunnallista merkitystä ja vaikuttavuutta, jonka lisäksi esitelmissä voidaan käsitellä esimerkiksi teoriaa ja metodologiaa, paradigmojen ja agendojen muutoksia, aineistoja ja tutkimusmenetelmiä sekä tutkimusetiikkaa.

Puheenjohtajilla on esitykset työryhmässä.

Kielet: suomi ja englanti.

Yhteyshenkilö: Konsta Kajander, konsta.p.a.kajander@jyu.fi


 

Yhteisölähtöinen tutkimus ja kulttuurisen tiedon kerrostumat

Puheenjohtajat: Pauliina Latvala-Harvilahti & Helvi Ermala, Turun yliopisto

Yhteisölähtöinen tutkimus voi toteutua etnologisessa tutkimuksessa monin eri tavoin ja eri konteksteissa. Työryhmä kutsuu pohtimaan miksi ja millaisia yhteisöjä tutkimuksen osana lähestytään sekä millaisia vaiheita yhteisöjen, yksilöiden ja ryhmien kanssa toimimisessa on käytännön tasolla. Yhteisölähtöisen tutkimuksen luonteeseen kuuluu yhteistyön muodostumisen prosessin osana vapaaehtoisuus, herkkyys, tilannetaju ja vastavuoroisuus, monesti myös epävarmuus ja pienin askelin eteneminen.

Kutsumme työryhmään esityksiä pohtimaan yhteisölähtöistä tutkimusta ja kulttuurisen tiedon kerrostumia etnologisessa tai laajemmin kulttuurien tutkimuksessa. Olemme avoimia erilaisille teoreettisille, metodologisille tai tapauskohtaisille lähestymistavoille. Esitykset voivat käsitellä esimerkiksi, mutta ei näihin rajautuen, yhteisölähtöisen tutkimustyön tuottaman tiedon luonnetta, kenttätyön helmiä ja haasteita, eettisiä kysymyksiä, vähemmistöjen tavoittamisen tapoja ja luovia ratkaisuja tutkimustiedon tuottamiseksi. Toivotamme työryhmään tervetulleiksi kaikissa uravaiheissa olevien tutkijoiden esitykset.

Kielet: suomi, ruotsi ja englanti

Yhteyshenkilö: Pauliina Latvala-Harvilahti, pauliina.latvala-harvilahti@utu.fi

Call for workshops är nu öppen: Verkningsfull etnologi – kulturella fenomen och erfarenhetsbaserad kunskap

XIII Etnologidagarna, Åbo, 11–12 mars 2027
Forskningens genomslagskraft har blivit en viktig dimension också inom humanistisk forskning, och forskningsfinansiärer bedömer ofta ansökningar utifrån denna aspekt. Genomslagskraft kan emellertid förstås på många olika sätt, särskilt när den inte kan mätas direkt såsom i kvalitativ forskning. Då är det även utmanande att utvärdera genomslagskraften i projekt. Humanistisk-samhällsvetenskaplig forskning och särskilt de metoder som används inom dessa discipliner är dock på många sätt verkningsfulla och betonar växelverkan mellan forskare och de som deltar i forskningen. Till exempel används deltagande metoder, som syftar till att ge deltagarna en aktiv roll i forskningsprocessen, i allt större utsträckning även inom andra vetenskapsområden.
Under de XIII Etnologidagarna diskuterar vi den etnologiska forskningens genomslagskraft ur olika perspektiv. Genomslagskraft kan förstås som forskningens bredare samhällsnytta, som direkta effekter för de deltagande samt som samarbete mellan olika aktörer. Vi frågar: varför är ett kulturellt perspektiv viktigt och vad är egentligen den erfarenhetsbaserade kunskapen som den etnologiska forskningen producerar? Hur samarbetar vi med forskningsdeltagare och samarbetspartners i samhället, och hur kan etnologisk forskning stärka människor?

Vi inbjuder förslag på arbetsgrupper till de XIII Etnologidagarna. Vi uppmuntrar arbetsgrupperna att reflektera över de effekter och nyttor som etnologisk forskning och kunskapsproduktion genererar. Deltagare kan till exempel överväga hur forskningens genomslag kan bedömas när man studerar individers och lokala samhällens erfarenheter; hur erfarenhetsbaserad kunskap kan påverka omvärlden; och hur den kan utnyttjas på olika samhällsnivåer. Hur delas erfarenhetsbaserad kunskap via digitala teknologier och plattformar, och hur kan forskare stärka digitalt deltagande? Vi välkomnar också arbetsgrupper som diskuterar museers och andra kulturorganisationers roll i forskning och samtidsdokumentation samt i spridningen av kunskap.
Vänligen skicka in ditt förslag på arbetsgrupp (max. 350 ord) senast den 30 september 2026 till seminariesekreterare Terhi Kokko, seminarsecretary(at)ethnosry.org. Förslagen kan vara öppna (endast arbetsgruppens tema anges) eller färdiga (både tema och talare anges, till exempel presentation av ett forskningsprojekt). Sessionerna varar mellan 1,5 och 2 timmar. Ange vid behov önskemål om tidpunkt.

Arrangörskommitté


Terhi Kokko, seminariesekreterare, seminarsecretary[at]ethnosry.org
Eerika Koskinen-Koivisto, arrangörskommittés ordförande, eerika.koskinen-koivisto[at] utu.fi
Tytti Suominen, arrangörskommittés vice ordförande
Johanna Latva
Päivi Leinonen
Sanna Lillbroända-Annala
Kirsi Sonck-Rautio
Ann-Helen Sund
Maiju Tuisku
Venla Österberg

Ethnos rf:s samarbetspartner i arrangemangen av Etnologidagarna 2027 är ämnena etnologi vid Åbo universitet och Nordisk etnologi vid Åbo Akademi.

Konferensplats: Arcanum

Arcanum är hemvist för Institutionen för historia, kultur och konstforskning vid Åbo universitet. Byggnaden ligger på universitetsbackens campusområde nära Aura å och Åbos historiska centrum och samlar ämnen som etnologi, folkloristik, religionsvetenskap och museologi. Arcanum erbjuder föreläsningssalar, seminarierum och öppna gemensamma utrymmen som är utformade för att stödja akademiskt utbyte och samarbete.

Konferensens öppning, keynote-föreläsningar och arbetsgrupper hålls i Arcanum.

Adress: Arcanumgränden 1, Åbo

Avstånd till fots: Salutorget – 1,8 km, Åbo centralstation – 2,4 km, Kuppis järnvägsstation – 1,4 km, busstationen – 2,0 km

Med buss: Flera lokalbussar stannar nära universitetsbackens campusområde längs Tavastgatan och Joukahainengatan. Från centrum går täta bussförbindelser via Domkyrkotorget till campusområdet. Tidtabeller och rutter finns i Fölis ruttguide.

Om du anländer med bil finns avgiftsbelagda parkeringsplatser i närheten av campusområdet. Observera att tillgången till parkeringsplatser kan vara begränsad på vardagar.

Åbo och regionen i sydvästra Finland är lätt att nå och har goda transportförbindelser. Regionen har ett välfungerande lokalt kollektivtrafiksystem, och längre sträckor trafikeras av tåg och långdistansbussar. Åbo kan även nås med färja och har en internationell flygplats.

Med färja
Åbo kan nås från Stockholm med färja via skärgården i Östersjön. Dagliga avgångar mellan Stockholm och Åbo trafikeras av Tallink Silja och Viking Line, med en restid på cirka 10 timmar.

Finnlines trafikerar även rutten Kapellskär–Nådendal. Nådendal ligger cirka 15 km från Åbo och är enkelt att nå med bil eller kollektivtrafik.

Från Åbo hamn går regelbunden busstrafik till centrum (cirka 3 km). Busslinje 1 har täta avgångar under dagen. Biljetter kostar cirka 3–4 € beroende på biljettyp och tidpunkt och kan köpas via mobilapp eller med kontaktlös betalning ombord.

Åbo flygplats
Åbo flygplats är en internationell flygplats med förbindelser via bland annat Stockholm, Köpenhamn, Riga och Gdańsk.

Från flygplatsen går busslinje 1 regelbundet till centrum (cirka 8 km), med täta avgångar under dagen. Biljetter kostar cirka 3–4 € beroende på biljettyp och tidpunkt och kan köpas via mobilapp eller kontaktlös betalning ombord.

En taxiresa till centrum tar cirka 20 minuter och kostar omkring 20 €. Alla taxibolag accepterar vanliga betal- och kreditkort. Taxi kan beställas på +358 200 10041, och taxistationer finns i stadens centrum.

Helsingfors-Vanda flygplats
Från Helsingfors-Vanda flygplats finns goda fortsatta förbindelser till Åbo. Direkt expressbussar trafikerar sträckan mellan flygplatsen och Åbo (restid cirka 2–2,5 timmar, med täta avgångar under dagen).

Alternativt kan man ta pendeltåg från flygplatsen till Helsingfors centrum eller Böle och fortsätta därifrån med tåg till Åbo. Tågtrafiken i Finland drivs av VR och avgångar finns flera gånger dagligen. Den totala restiden till Åbo är cirka 2,5 timmar beroende på anslutningar.

Med tåg
Åbo är enkelt att nå med tåg från Helsingfors och Tammerfors. Tågtrafiken i Finland drivs av VR. Åbo centralstation ligger mindre än 15 minuters promenad från stadskärnan och cirka 30 minuters promenad från konferenslokalen.

Åbo är Finlands äldsta stad (grundad 1229) och fungerar i dag som regionalt centrum i Egentliga Finland. I staden möts en lång historisk utveckling och ett modernt stadsliv på ett naturligt sätt. Åbo är också känt för sitt nära samarbete mellan högskolor samt för sin aktiva forsknings- och utvecklingsverksamhet.

Åbo är en relativt kompakt stad, och avstånden är korta. I centrum ligger de flesta hotell, restauranger och centrala platser inom gångavstånd från varandra.

Empowering Ethnological Research – Exploring Cultural Phenomena and Experiential Knowledge


The XIII Ethnology Days will be held in Turku on 11–12 March 2027. The main venue is the University of Turku’s Arcanum building (Arcanuminkuja 1). The evening programme will take place at Aboa Vetus Ars Nova (Itäinen Rantakatu 4–6).

Abstract
Research impact has also become an important dimension in the humanities, and research plans are often evaluated on this basis when applying for funding. However, impact can be understood in many different ways, and its assessment is often challenging unless it can be directly measured, as is rarely the case in qualitative research. Nevertheless, research in the humanities and social sciences—particularly the methods used within these fields—is empowering and influential in many ways, often emphasizing interaction between researchers and participants. For example, participatory methods, which aim to enable an active role for participants in research, are widely used across disciplines.

At the XIII Ethnology Days, we reflect on the impact of ethnological research from various perspectives. Impact can be understood as the broader benefit of research to society, as immediate effects on participants, and as collaboration between different actors. We ask why a cultural perspective is important and what experiential knowledge produced by ethnological research actually is. How do we engage in collaboration with research participants and societal partners, and how can ethnological research empower people?

Programme (preliminary, subject to change)

Thursday, 11 March 2027

09.30–10.30 Registration
10.30–10.45 Opening words for the XIII Ethnology Days
10.45–11.45 Keynote 1
11.45–13.00 Lunch (at own expense)
13.00–14.30 Working groups
14.30–15.00 Coffee
15.00–16.00 Keynote 2
16.00–17.00 Annual Meeting of Ethnos ry
17.15–  Exhibitions at Aboa Vetus Ars Nova
18.30–22.30 Get-together at Aboa Vetus Ars Nova

Friday, 12 March 2027

09.30–11.00 Working groups
11.00–12.00 Lunch (at own expense)
12.00–13.45 Working groups
14.00–15.00 Keynote 3
15.00–15.15 Coffee
15.15–15.30 Closing of the event

Keynote speakers:

PhD Sandi Abram is an Assistant Professor in the Department of Ethnology and Cultural Anthropology at the University of Ljubljana. His work explores sensory-affective transformations in urban contexts, with a particular focus on urban cultures, atmospheres, memory, and non-institutional creative practices (e.g. street art, graffiti, craft, and tattoos). His research draws on sensory anthropology, walking methodologies, as well as digital, collaborative, and multimodal ethnography to explore how people experience and shape their environments. His recent works have appeared in journals such as Urban Planning, Ethnologia Fennica, Street Art and Urban Creativity Journal, and Traditiones.

Kim Silow Kallenberg is an Associate Professor of Ethnology at Södertörn University and, since autumn 2025, also Director of Research at the Swedish National Board of Institutional Care (SiS). Her research focuses on cultural perspectives on social issues and health in a broad sense. In an ongoing project, she explores university academics’ experiences of stress and burnout in relation to work in academia. She has developed ethnographic research methods utilizing e.g. creative writing, autoethnography and ethnographic fiction. She has published a monograph Sörjbara liv (2021) and several journal articles e.g. in Kulturella Perspektiv, RIG, Journal of Autoethnography, and Ethnologia Scandinavica. She has also written to several studybooks of Ethnology.

PhD Kirsi Sonck-Rautio works as a Postdoctoral Researcher at the University of Oulu. She is an environmental ethnologist specialized in political ecology and posthumanism. Her research addresses marine environments and coastal regions and archipelagos, local knowledge related to environmental crises, sustainability of everyday life and human-nature relationships. She applies ethnographic research methods. She has published in several journals e.g. Maritime Studies, Ethnologia Fennica, Ethnologia Scandinavica, Futures, Current Research in environmental sustainability as well as Alue & Ympäristö.

Call for Papers for Ethnology Days 2027 Now Open – Empowering Ethnological Research: Cultural Phenomena and Experiential Knowledge

13th Ethnology Days in Turku, 11–12 March 2027

The theme of the 13th Ethnology Days is the impact of ethnological research. The conference will explore how ethnological research, its methods, and the experiential knowledge produced through research affect research participants, communities, and society more broadly. Research impact may emerge both during and after the research process, through collaboration with various actors, and is not always easily measurable or straightforward to define.

The panels will approach this theme from a variety of perspectives, including experiential knowledge, participatory and collaborative methods, urban studies, migration, human-forest relationships, museums, autoethnography, and everyday practices. Discussions will address questions such as how research impact can be understood and evaluated, how experiential knowledge can be utilized in research and society, and what opportunities and challenges are associated with collaboration, participation, and dissemination of knowledge.

We invite researchers and others interested in the topic to submit paper proposals to the panels. Presentations may address the themes of the working groups from a range of theoretical, empirical, and methodological perspectives. Interdisciplinary approaches and contributions drawing on diverse research and professional experiences are also welcome.

The call for papers for the Ethnology Days is open from 15 October to 30 November 2026.

Paper proposals (maximum 250 words) should be sent directly to the contact persons of the chosen panel. Please note that some panels are organized as discussion-style workshops and may require advance registration. Please check the panel description (abstract) for the registration procedure. See the panel descriptions under Workshops.

In addition to researchers, we also encourage master students and professionals applying ethnological perspectives in their work to submit abstracts based on their own projects. If you do not find a suitable working group for your presentation, you may submit an open paper proposal to the conference secretary (seminarsecretary[at]ethnosry.org).

The paper proposal should include the title of the presentation, the name(s) of the presenter(s), and email address(es). Both the proposal and the presentation must be in the language specified in the panel description.

Contact persons of the panels (or in case of open panel proposal the seminar secretary) will notify of the acceptance by 6 December 2026.

Arki ja juhla tutkimuksen kohteena

Puheenjohtajat: Tuomas Hovi & Tytti Suominen, Turun yliopisto

Arki ja arkielämän tarkastelu muodostavat etnologisen tutkimuksen keskeisen tutkimuskohteen. Etnologiassa arkisia käytäntöjä, kokemuksia ja toimintamalleja tarkastellaan osana laajempia yhteiskunnallisia, kulttuurisia sekä kansainvälisiä ilmiöitä. Arkisuus viittaa kulttuurisesti tavanomaisiin, toistuviin ja usein huomaamattomina pidettyihin käytäntöihin, jotka saattavat näyttäytyä vähemmän merkityksellisinä verrattuna poikkeuksellisiin tai erityistä huomiota herättäviin tapahtumiin. Arjen merkitys hahmottuu usein vasta suhteessa siitä erotettaviin juhlan, pyhän tai muun poikkeuksellisen toiminnan muotoihin.

Arjen katkaisee ei-arki. Arjesta erottuvat esimerkiksi kalendaariset juhlat, uskonnolliset ja maalliset rituaalit sekä yksilön elämänkulun merkittävät siirtymävaiheet. Näiden tapahtumien muodot, sisällöt ja merkitykset perustuvat yhteisöllisesti ja kulttuurisesti rakentuneisiin odotuksiin ja vakiintuneisiin toimintatapoihin, vaikka niiden käytännön toteutus voi vaihdella huomattavasti eri yhteyksissä.

Juhlat ja rituaalit heijastavat yhteiskunnan rakenteita, arvoja ja muutoksia. Niiden järjestämiseen voi liittyä kulttuuristen ja sosiaalisten tavoitteiden lisäksi myös taloudellisia intressejä, kuten matkailun edistäminen tai kaupallisen hyödyn tavoittelu. Juhlaperinteiden kaupallistuminen voi puolestaan herättää kriittisiä näkemyksiä ja vastareaktioita. Myös vakiintuneet juhlamuodot voivat saada uusia merkityksiä esimerkiksi vastakulttuurisina, kriittisinä tai poliittisina kannanottoina. Tällöin juhla voi toimia protestin, parodian tai niin sanotun antijuhlan välineenä, jonka tarkoituksena on haastaa vallitsevia normeja, arvoja tai yhteiskunnallisia käytäntöjä.

Kutsumme tähän työryhmään erilaisia esityksiä arjen ja juhlan tutkimuksesta. Toivomme erilaisia näkökulmia arjen ja juhlien tutkimiseen, tutkimuksen vaikuttavuuteen sekä arjen ja juhlien vaikuttavuuden tutkimiseen.

Esitykset voivat käsitellä esimerkiksi näitä aiheita:

  • Arki tutkimuskohteena
  • Juhla tutkimuskohteena
  • Vuotuisjuhlat ja muutos
  • Kaupallisuus ja juhlat
  • Uudet juhlamuodot
  • Juhla parodiana tai protestina

Kielet: suomi, ruotsi ja englanti

Yhteyshenkilö: Tuomas Hovi, tuohov@utu.fi


 

Autoetnografia kokemuksellisen tiedon tuottamisen menetelmänä

Puheenjohtajat: Elina Hytönen-Ng, Itä-Suomen yliopisto; Jaana Kouri, Turun yliopisto & Hanne Metsähinen, Turun yliopisto

Abstrakti: Autoetnografialla tarkoitetaan tutkimusmenetelmää, jossa tutkijan omat kokemukset ovat ainakin osana tutkimuksen aineistoa. Tutkijan asema vaikuttaa myös kentän tuntemukseen, hänen tekemiinsä havaintoihin ja vuorovaikutukseen kentän kanssa. Se vaikuttaa myös aineiston analyysiin ja tulkintaan. Autoetnografisen tutkimuksen aiheet ovat vaihdelleet arjen tutkimusaiheista arkaluonteisiin kokemuksiin. Autoetnografiaa on sovellettu monin eri tavoin niin yksittäisen ihmisen kokemuksen tutkimiseen, yhteistyönä tai yhteisöllisesti toteuttaen kuin osana perinteisempää etnografista tutkimusta. Sen avulla voi pohtia kulttuurien tutkimuksen keskiössä olevia yhteisöön, tutkimuksen kohteeseen, toiseuteen ja samuuteen liittyviä kysymyksiä. Tavoitteena on ymmärtää yleistä tutkimalla yksityistä tai yksittäistä. Siksi autoetnografia kyseenalaistaakin yksilöllisen itsen ja sen on sanottu edellyttävän itsen ja yhteisön uudelleen kirjoittamista (ks. Reed-Danahay 1997). Tutkijan refleksiivinen paikantaminen itse tutkimustekstissä onkin etnografisessa tutkimuksessa nähty myös edellytyksenä tutkimuksen luotettavuudelle.

Toivomme työryhmään esityksiä, jotka tarkastelevat autoetnografisia metodologisia kysymyksiä, autoetnografisen kirjoittamisen tapoja tai tapaustutkimuksia, joissa pohditaan esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: 

  • Miten omaa kokemusta voi hyödyntää tutkimuksessa ja/tai tutkimustekstissä? 
  • Millaisiin tutkimusaiheisiin autoetnografia sopii ja miksi? 
  • Millä eri tavoilla autoetnografinen tutkimus haastaa yksilön ja yhteisön suhteen kuvaamista?
  • Mikä on autoetnografisessa tutkimuksessa tarkasteltava yhteisö?
  • Millaisia eettisiä kysymyksiä autoetnografisessa tutkimuksessa pitää huomioida?
  • Millaisia etuja ja haasteita autoetnografiseen menetelmään liittyy? 
  • Miten tutkimuksen vaikuttavuutta tulisi tuoda esiin autoetnografisissa tutkimuksissa?
  • Miten autoetnografista tietoa voi yhdistää muuhun tutkimukseen?

Työryhmän loppuun on varattu aikaa keskustelulle autoetnografisen tutkimuksen vaikuttavuudesta.

Yhteyshenkilöt: Hanne Metsähinen, hanne.p.metsahinen@utu.fi, Elina Hytönen-Ng, elina.hytonen-ng@uef.fi ja Jaana Kouri, jkouri@utu.fi


 

Collaborative Research: Power, Authority and Impact

Chairs: Inkeri Aula, Aalto Visual Communication Design AVCD & Eleonora Lundell, University of Helsinki and University of Neuchâtel

Collaboration has become an important ideal in qualitative and ethnographic research. Co-research and participatory approaches often enable more ethical research practices, advance epistemic justice, and create opportunities for research participants and community partners to take active roles in knowledge production. But how does collaborative research change what we understand as impact within and beyond academia?

This panel approaches impact as a process emerging within complex networks of relations. Political and institutional structures, territorial relations, community hierarchies, religious and spiritual authorities, and more-than-human relations shape what becomes possible in research contexts. They influence who can collaborate, under what conditions, and with what consequences. At the same time, these relations are shaped by institutional expectations concerning impact. Questions of who counts as a knowledge holder, knowledge producer, or author become ethical and political concerns that may challenge conventional understandings of data protection, ownership, and accountability.

In collaborative research, impact is not a predefined outcome delivered by researchers to academic or non-academic audiences. Rather, it is negotiated, contested, and transformed through the relationships in which research unfolds. Research may alter participants’ positions, create new connections, reinforce existing hierarchies, or unsettle them. What constitutes meaningful impact may vary across actors and contexts. Collaborative processes also shape how experiential knowledge is produced, shared, and mobilised within and beyond research settings.

Collaborative research raises questions about how impact is measured and evaluated. Funding bodies and research institutions increasingly require impact to be anticipated, documented, and attributed to activities or outcomes. Yet collaborative research often generates effects that are emergent, relational, and difficult to disentangle from wider social and cultural processes. Impact may be collective, long-term, and resistant to conventional metrics. How can impact be recognised and assessed when knowledge production, authorship, and agency are shared?

We invite empirical, methodological, and theoretical contributions that examine impact in collaborative research. How do collaborative approaches shape experiential knowledge? How do political, territorial, institutional, religious, spiritual, and more-than-human relations shape what counts as meaningful impact? How does research transform these relations? And how can researchers navigate collaborative research in the typically temporary, project-based, and multidisciplinary settings?

Contact: Inkeri Aula, inkeri.aula@gmail.com


 

Etnologi vaikuttajana? Kaupunkitutkimuksen vaikuttavuuden muodot tutkimusprosessin aikana ja sen jälkeen

Puheenjohtajat: Päivi Leinonen, Turun yliopisto, Sanna Lillbroända-Annala, Åbo Akademi, Anna Kirveennummi, Turun yliopisto & Maija Mäki, Turun yliopisto

Järjestämämme keskustelevan työpajan tarkoituksena on pohtia osallistavan kaupunkitutkimuksen vaikuttavuutta eri näkökulmista konkreettisten tutkimusesimerkkien avulla. Ymmärrämme vaikuttavuuden kohdistuvan niin tutkittaviin yksilöihin ja yhteisöihin, kuin myös suunnittelun, päätöksenteon ja yhteiskunnallisen keskustelun eri tasoille. Tutkijoiden ja tutkimukseen osallistujien vuorovaikutus koetaan merkitykselliseksi, mutta miten sitä voisi kenties kehittää?

Työpajassa pääset kertomaan oman tutkimuksesi vaiheista ja reflektoimaan yhdessä osallistavan etnografian vaikuttavuusmahdollisuuksia. Työpajassa pohdimme, mitä voisimme yhdessä tehdä osallistavan etnologisen kaupunkitutkimuksen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Miten tutkimustulokset saadaan suunnittelijoiden ja päättäjien tietoon ja käytänteisiin? Entä miten heitä voisi sitouttaa mukaan tutkimusprosesseihin?

Vaikuttavuutta voidaan pohtia esimerkiksi monimuotoisuuden näkökulmasta, jossa monilajisuuden, erilaisten etnisyyksien ja marginaalisten ryhmien ymmärtämistä pyritään lisäämään. Vaikuttavan tutkimuksen tulisi tarttua myös vaikeisiin aiheisiin, joiden käsittely voi olla haastavaa niin tutkijalle kuin tutkimukseen osallistuville. Tutkijoina meidän tulee pohtia myös, mitä voimme antaa takaisin osallistujille.

Tavoittelemme työpajassa avointa ja yhteisöllistä kokemusta, jossa on turvallista ja kannustavaa jakaa omia kokemuksia tutkimusprosessin eri vaiheista. Miten tutkimusaiheet valikoituvat vaikuttavuuden näkökulmista? Millaista vaikuttavaa kaupunkitutkimusta rahoitetaan tässä ajassa? Mitä voisimme ja haluaisimme tehdä toisin? Etsimme yhdessä uusia työkaluja osallistavan kaupunkitutkimuksen tekemiseen, vaikuttavuuden sanoittamiseen ja näkyväksi tekemiseen tutkimuksen eri vaiheissa. 

Toivomme osallistujilta noin 5 minuutin alustuksia omiin kokemuksiin perustuen. Kerro alustuksessa, millaista vaikuttavuutta tutkimushankkeissa on tavoiteltu? Toteutuivatko tavoitteet tai millaisia haasteita oli? Olisitko tehnyt jotain toisin? Miten tutkimustyön valta-asetelmat, eettiset näkökulmat ja valinnat ohjaavat tai vaikuttavat tutkimuksen teon käytäntöihin?

Työpajaan ilmoittautuminen: Lähetä lyhyt kuvaus yhdestä tai kahdesta hankkeesta, jotka voivat toimia keskustelun pohjana (100–200 sanaa). 

Kielet: suomi ja ruotsi

Yhteyshenkilöt: Päivi Leinonen, pailei@utu.fi ja Sanna Lillbroända-Annala, sanna.lillbroanda-annala@abo.fi


 

Inclusive Research, Informed Sampling and Ethical Representation with Human and Non-Human Research Participants

Chairs: Alicja Staniszewska, University of Jyväskylä; Robert Statkiewicz, University of Łódź

Abstract: This workshop invites persons working with human and non-human research participants to reflect on a fundamental question: Whose experience do researchers include in (ethnological) knowledge creation, whose not and why? Drawing on intersectionality (Crenshnaw 1989) and ”the middle” (Manning & Massumi 2014; Tiainen et al. 2020), we examine how language, methodology and material conditions shape exclusion. By prioritising processes over fixed categories, we approach inclusion as an ongoing worlding (Haraway 2008) that reshapes experience for both participants and researchers.

Despite commitments to inclusivity, sampling and inviting remain largely under the researcher’s control and (un)conscious biases. During the workshop, we surface reflexivity tactics to navigate barriers created by research environments (e.g., physical and neurodiversity, digital access, racialised experiences, and more-than-human entanglements). The aim is to move beyond luck-based inclusion toward informed, reflexive decision-making regarding representation.

In this workshop-style intervention, we invite researchers to guided reflection and small-group improvisation. Participants are encouraged to share practical examples (such as consent forms, sensory setups, or community protocols) or simply listen. Using our collective experiences as a foundation, we will work together to develop tools and frameworks that address the struggle of the informed invitation. The workshop ends with the co-creation of an open resource sheet documenting tools, tips and questions that participants can take back to their projects.

Workshop registration: https://forms.cloud.microsoft/e/yJVARTyuq1 

Contact: Alicja Staniszewska, staniaz@jyu.fi


 

Kokemuksellinen tieto kulttuurin yhteiskunnallisten vaikutusten ymmärtämisessä, määrittelyssä ja arvioinnissa

Puheenjohtajat: Sauli Okker & Jenni Pekkarinen, Jyväskylän yliopisto

Kulttuurin avulla tavoitellaan usein monenlaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Esimerkiksi erilaisilla kulttuuripoliittisilla toimilla, kuten kulttuuritapahtumilla tai kaupunkien kulttuuristrategioilla pyritään vahvistamaan yksilöiden ja yhteisöjen yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia, edistämään taiteen ja kulttuurin toimintaedellytyksiä sekä tukemaan sosiaalista, taloudellista ja alueellista kehitystä. Toimien kohdalla kulttuurin merkitystä perustellaan esimerkiksi hyvinvointiin, osallisuuteen, kestävyyteen ja talouskasvuun liittyvillä vaikutuksilla. (Pekkarinen 2026 & 2023; Okker 2025; Luonila ym. 2024.)

Kokemuksellisella tiedolla voi olla merkittävä rooli sekä tavoitteiden määrittelyssä että toimien vaikutusten arvioinnissa. Kokemuksellinen tieto voi auttaa tunnistamaan ja purkamaan yhteiskunnallisen osallistumisen esteitä sekä hahmottamaan sellaisia kulttuurin yksilöllisiä ja yhteisöllisiä vaikutuksia, jotka jäävät esimerkiksi määrällisten mittareiden ulottumattomiin. Samalla se voi tehdä näkyviksi sellaisia ristiriitoja, kokemuksia ja ei-toivottuja vaikutuksia, jotka eivät välttämättä tule esiin kulttuuripoliittisille toimille ennalta asetettujen tavoitteiden kautta.

Työryhmään ehdotettavissa esityksissä voidaan tarkastella ihmisiä ja yhteisöjä kulttuuripoliittisten toimien osallistujina, kohteina ja tekijöinä. Tarkastelun kohteena voivat olla esimerkiksi taiteen ja kulttuurin tekijöiden, vähemmistöjen, asukkaiden, kulttuuristen ryhmien ja alakulttuurien kokemukset sekä heidän erilaiset asemansa ja osallistumisen tapansa. Esitelmät voivat tuoda kokemuksellisen tiedon kautta esiin onnistuneita osallistamisen tapoja ja kokemuksia kulttuurin vaikutuksista tai tarkastella kriittisesti kulttuuripoliittisien toimien vaikutuksia.

Toivotamme työryhmään tervetulleiksi eri alojen tutkijoita pohtimaan, miten kokemuksellinen tieto voi auttaa ymmärtämään, perustelemaan ja arvioimaan kulttuurin yhteiskunnallisia vaikutuksia eri näkökulmista sekä tekemään näkyväksi hyvinvointiin, elinvoimaan, kestävyyteen, yhteisöllisyyteen ja osallisuuteen liittyviä kokemuksia ja ajattelutapoja.

Tavoitteena on muodostaa monitieteinen ja dialoginen työryhmä, jossa keskustellaan avoimesti kokemuksellisen tiedon mahdollisuuksista kulttuuripoliittisten toimien vaikutusten ymmärtämisessä, määrittelyssä ja arvioinnissa. Eri tieteenaloja ja näkökulmia yhdistävän keskustelun kautta pyrimme rakentamaan ymmärrystä siitä, mitä eri tieteenalojen tutkijat voivat toisiltaan oppia ja millaisia uusia tapoja kulttuuripoliittisten toimien ja niiden vaikuttavuuden tarkastelemiseen tieteenalojen välisestä vuoropuhelusta voi syntyä.

Kielet: suomi ja englanti

Yhteyshenkilöt: Sauli Okker, sauli.o.okker@jyu.fi ja Jenni Pekkarinen, jenni.m.pekkarinen@jyu.fi                          

***

Experiential knowledge in understanding, defining, and evaluating the societal impacts of culture

Chairs: Sauli Okker & Jenni Pekkarinen, University of Jyväskylä

A wide range of societal impacts are pursued through culture. For example, various cultural policy measures, such as cultural events or urban cultural strategies, aim to strengthen opportunities for social participation among individuals and communities, enhance the operating conditions for artistic and cultural activity, and support social, economic, and regional development. The importance of culture is frequently justified through its contributions to wellbeing, inclusion, sustainability, and economic growth. (e.g. Pekkarinen 2026 & 2023; Okker 2025; Luonila ym. 2024.)

Experiential knowledge can play a significant role both in defining objectives and in evaluating the impacts of chosen measures. It can help identify and dismantle barriers to social participation and shed light on individual and collective impacts of culture that may remain beyond the reach of quantitative indicators. At the same time, experiential knowledge can make visible tensions, experiences, and unintended consequences that may not be addressed in the pre-defined objectives of cultural policy initiatives.

Presentations in this workshop may examine people and communities as participants in, recipients of, and contributors to cultural policy measures. They may focus on, for example, the experiences of artists and cultural practitioners, minorities, residents, cultural groups, and subcultures, as well as their diverse positions and modes of participation. Presentations may also highlight successful approaches to participation and inclusion, as well as experiences of the impacts of culture through experiential knowledge, or they may critically examine the effects of cultural policy measures.

We welcome researchers from a wide range of disciplines to join the discussion on how experiential knowledge can help us understand, justify, and evaluate the societal impacts of culture from different perspectives, and how it can make visible experiences and mindsets related to wellbeing, vitality, sustainability, community, and inclusion.

The aim is to create an interdisciplinary and dialogical session to discuss the possibilities of experiential knowledge for understanding, defining, and evaluating the impacts of cultural policy measures. Through dialogue between different disciplines and perspectives, we seek to develop an understanding of what researchers from different fields can learn from one another and what new approaches to examining cultural policy measures and their effectiveness may emerge through interdisciplinary exchange.

Languages: Finnish and English

Contacts: Sauli Okker, sauli.o.okker@jyu.fi and Jenni Pekkarinen, jenni.m.pekkarinen@jyu.fi


 

Kokemukselliset menetelmät metsäsuhteen tutkimuksessa

Puheenjohtajat: Tiina Äikäs, Oulun yliopisto; Aila Mustamo, Turun yliopisto & John Björkman, Donner-instituutti, Åbo Akademi

Metsien merkitys kulttuuriperintönä, hyvinvoinnin lähteenä ja luonnonvarakiistojen kohteena on ollut viime vuosina vahvasti esillä niin tutkimuksessa kuin julkisessa keskustelussakin. Pelkkä puhe tai teksti eivät kuitenkaan kata luontokokemusten ja luonnon kokijoiden koko kirjoa, vaan myös kokemuksellinen ja elämyksellinen tieto on tärkeää metsien moninaisten merkitysten ymmärtämiseksi. Kokemuksellisten ja moniaistillisten menetelmien, kuten kävelyhaastatteluiden tai taiteen tekemisen, avulla tutkijat pääsevät sekä itse kokemaan että havainnoimaan kokemusta metsässä kulkemisesta ja metsäyhteydestä. Kävellessä ja kokiessa tutkijasta tulee kanssakulkija. Taiteen ja tutkimuksen yhdistäminen lisää uuden kerroksen luontokokemuksen ymmärtämiseen. Kokemuksellisuutta voi myös peilata etenkin historiallisiin teksteihin. Miten esimerkiksi metsässä koettuja luontokokemuksia kuvattiin tarinaperinteessä tai lehdissä?

Taiteelliset ja kokeelliset tutkimuskohteet ja menetelmät herättävät myös ihmetystä ja vastarintaa. Julkisuudessa niitä haukutaan huuhaaksi, ja tutkijat joutuvat perustelemaan, mitä hyötyä tällaisesta tutkimuksesta on.

Kutsumme työryhmään esitelmiä, jotka pohtivat erilaisia menetelmiä metsäkokemuksen, metsän merkitysten tai ontologioiden tavoittamisessa. Esitelmät voivat keskittyä joko käytettyihin menetelmiin tai niiden kautta saatuihin tuloksiin. Toivotamme tervetulleiksi avaukset, joissa syvennytään kokemuksellisten menetelmien hyötyihin tutkimuksen ja yhteiskunnan kannalta, mutta myös kentällä vastaan tuleviin haasteisiin ja ristiriitoihin.

Kielet: suomi ja ruotsi

Yhteyshenkilö: Tiina Äikäs, tiina.aikas@oulu.fi

***

Upplevelsebaserade metoder i forskningen av skogsrelationer

Ordförande: Tiina Äikäs, Uleåborgs universitet; Aila Mustamo, Åbo universitet & John Björkman, Donnerska institutet, Åbo Akademi

Skogens betydelse som bl.a. kulturarv, källa för välmående och objekt för miljötvister har varit starkt i fokus under senare år, såväl i forskningen som den offentliga debatten. Mångfalden av naturupplevelser, eller människor som upplever dem, kan ändå inte fångas enbart av text eller språk. Upplevd kunskap kan vara central för förståelsen av skogens mångfaldiga betydelser. Multisensoriska och upplevelsebaserade forskningsmetoder som vandringsintervjuer eller konstnärligt skapande kan tillåta forskare att såväl själv ta del av och observera andras skogsupplevelser och -umgänge.

Under en skogsvandring blir forskaren en medvandrare. Att kombinera konst med forskning ger nya skikt till förståelsen av naturupplevelser. Upplevelserna kan även jämföras med historiska texter. Hur har skogsupplevelser beskrivits i t.ex. i muntliga traditioner eller tidskrifter?

Konstnärliga och experimentella forskningsmetoder och -objekt ger även upphov till förundran och motstånd. De anklagas för att var nonsens, och forskare tvingas motivera nyttan i sin forskning.

Vi bjuder in föredrag som behandlar olika slags metodologiska närmanden till skogsupplevelser eller skogarnas betydelser och ontologier. Presentationerna kan fokusera på nya metoder eller resultat som de utmynnat i. Vi välkomnar särskilt öppningar, som fördjupar sig i upplevelsebaserade metoders nyttor för både forskning och samhälle, men även i utmaningar och konflikter som uppkommit. 

Språk: finska och svenska

Kontaktperson: Tiina Äikäs, tiina.aikas@oulu.fi


 

Kuinka tavoittaa arkielämän moninaisuuksia? Kokemustieto kaupunkitutkimuksen käsitteenä ja suunnittelun välineenä 

Puheenjohtajat: Terhi Ainiala, Helsingin ylipisto; Tiina-Riitta Lappi, Turun yliopisto; Annukka Lyra, ympäristöministeriö & Pia Olsson, Helsingin yliopisto 

Kokemustiedon merkitystä osana kaupunkikehittämistä on pohdittu viime vuosina enenevissä määrin. Käsite heijastaa pyrkimystä laajentaa tiedon kategorioita, joita kaupunkikehittämisessä hyödynnetään. Tavoitteena on purkaa suunnittelun käytäntöihin usein kiinnittyvää asiantuntijatiedon ja asukkaiden kokemusten vastakkain asettumista. Kokemustiedon avulla voidaan huomioida laaja-alaisesti ja moninäkökulmaisesti paikkoihin liittyviä sosiaalisia ja kulttuurisia arvoja ja merkityksiä, jotka helposti jäävät huomiotta muissa tiedon kategorioissa. Vaikka kokemustiedon merkitys yhä paremmin tunnustetaan ja ymmärretään, haasteena on sen vieminen suunnittelun ja kehittämisen prosesseihin. 

Esitelmät voivat käsitellä kokemustiedon muodostumisen problematiikkaa: kenen arkea kokemustiedolla saavutamme ja minkälaiset tekijät vaikuttavat sen luonteeseen? Toivotamme työryhmään tervetulleeksi myös puheenvuoroja, joissa pohditaan kokemustiedon vaikuttavuutta ja sen roolin vahvistamista kaupunkikehittämisen kontekstissa. Esitelmät voivat laajentua lisäksi pohtimaan kokemustiedon merkitystä paikallisessa kehittämistyössä yleisemmin: Minkälaista kokemustiedon tulisi olla, jotta se asettuisi toimivaksi osaksi päätöksentekoprosesseja? Tai toisin päin: minkälaisia päätöksentekoprosessien tulisi olla, jotta ne mahdollistaisivat myös kokemustiedon hyödyntämisen? Miten kokemustiedon tuottamaa ymmärrystä voi havainnollistaa? Voiko kokemustieto muokkautua mittareiksi uskottavuuden nimissä vai häviääkö sen myötä jotain tiedon kategorian luonteelle ominaista? Entä miten tutkimuksen vaikuttavuuden tavoite vaikuttaa tapaamme tehdä tutkimusta ja katsoa ympäristöjä? Kokemustiedon merkitystä voi tarkastella niin dynaamisesti kehittyvien kuin supistuvien alueiden näkökulmasta.

Työryhmä koostuu esitelmäosiosta ja ideoivasta työpajasta. Esitelmissä näitä kysymyksiä voi lähestyä teoreettisesti, metodologisesti tai käytännön esimerkein. 

Yhteyshenkilö: Tiina-Riitta Lappi, tiina-riitta.lappi@utu.fi


 

Museokokemuksen henkilökohtaiset, yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaikutukset

Puheenjohtajat: Helena Laukkoski, Jyväskylän yliopisto & Inkeri Hakamies, Helsingin yliopisto

Museoiden toiminnan vaikuttavuus ulottuu laajasti yksilön hyvinvoinnista ja osallisuuden kokemuksesta yhteiskunnalliseen aktivismiin sekä alueellisen vetovoiman lisäämiseen. Näiden arvioimiseen on luotu monenlaisia mittareita, jotka ohjaavat museoita edelleen kehittämään toimintaansa: luomaan kohtaamispaikkoja, edistämään kestävyysajattelua sekä tarjoamaan oleellista ja luotettavaa tietoa. Viimeaikaiset selvitykset ovat myös vahvistaneet, että museoita pidetään yleisesti luotettavina ja vastuullisina toimijoina, jotka tarjoavat ihmisille tutkittua tietoa sekä turvallisia paikkoja oivaltaa ja käydä yhteistä keskustelua.

Toisaalta museoiden toimintaympäristö on muutoksessa ja esimerkiksi julkisen rahoituksen vähentyminen voi näkyä niiden toiminnassa monin eri tavoin. Pysyäkseen elinvoimaisina ja yleisölle kiinnostavina museoilla on painetta tarjota kävijöilleen miellyttäviä, positiivisia kokemuksia, jotka tuottavat hyviä muistoja ja saavat asiakkaat palaamaan museoon. Myös Museopoliittisessa ohjelmassa korostetaan museotoiminnan tuotteistamista ja museoiden toimintaan liittyvien palveluiden kehittämistä.

Tässä työryhmässä paneudumme siihen, miten museot ovat reagoineet laskevaan julkiseen rahoitukseen ja toisaalta omaa vaikuttavuuttaan koskeviin odotuksiin kehittämällä toimintaansa: Miten museot näkevät roolinsa tutkimuksellisen tiedon välittäjinä? Millaisena museokaupan ja muiden palveluiden rooli nähdään yhteiskunnallisen vaikuttamisen tai toisaalta onnistuneen museokokemuksen tuottamisen näkökulmasta? Miten nykymuseokentällä suhtaudutaan ”disneyfikaatioon”? Miten kaupalliset toimintamallit vaikuttavat museoihin organisaatioina, ja voivatko ne lisätä museoiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Kutsumme mukaan niin tapaustutkimuksia, teoreettisia pohdintoja kuin museoammattilaisten reflektioita. Toivomme erityisesti keskustelua tunnetaloudesta (affective economies) ja siitä, miten nykyinen kulttuuripolitiikka ja taloudelliset motiivit vaikuttavat siihen, millaisia kokemuksia ja affektiivisia ilmapiirejä (affective atmospheres) museot pyrkivät kävijöilleen tuottamaan. Esitelmät voivat käsitellä myös sitä, millaisin etnologian menetelmin museoiden vaikutusta – museokokemuksia – voidaan tutkia, ja miten näin tuotettu kokemuksellinen tieto voi vaikuttaa laajemmin yhteiskuntaan tai yksilöiden hyvinvointiin.

Kielet: suomi ja englanti

Yhteyshenkilöt: Helena Laukkoski, helena.k.laukkoski@jyu.fi ja Inkeri Hakamies, inkeri.hakamies@gmail.com

***

The Personal, Social, and Economic Impacts of the Museum Experience

Chairs: Helena Laukkoski, University of Jyväskylä & Inkeri Hakamies, University of Helsinki

The impact of museums’ activities is far-reaching, ranging from improving individual well-being and fostering a sense of inclusion to promoting social activism and enhancing regional appeal. A variety of metrics have been developed to evaluate these areas and guide museums in developing their activities further: to create spaces for interaction, promote sustainability and provide reliable, relevant information. Recent surveys have also confirmed that museums are widely considered to be trustworthy and responsible institutions that provide people with evidence-based information, as well as safe spaces for reflection and shared dialogue.

On the other hand, the operating environment for museums is changing and factors such as cuts in public funding can affect their functions in many ways. In order to remain economically viable and appealing to the public, museums are under pressure to provide visitors with enjoyable experiences that create positive memories and encourage them to return. This is highlighted, for example, in the current Museum Policy Programme in Finland which promotes the branding of museum activities and the development of services related to museum operations.

In this working group, we will delve into how museums have responded to declining public funding as well as to expectations regarding their impact through developing their activities: How do museums perceive their role as intermediaries of research-based knowledge? What is the perceived role of museum shops and other services in terms of social impact or, on the other hand, in providing a successful museum experience? How does the contemporary museum field view ”disneyfication”? How do commercial business models influence museums as organisations, and can they enhance museums’ role in society?

We invite case studies, theoretical reflections, and contributions from museum professionals. We especially hope for discussions on “affective economies” and how current cultural policies and economic motivations influence the types of experiences and “affective atmospheres” that museums strive to create for their visitors. Presentations may also address the ethnological methods by which the impact of museums – museum experiences – can be studied, and how this experiential knowledge can have broader implications for society or individual well-being.

Languages: Finnish and English

Contacts: Helena Laukkoski, helena.k.laukkoski@jyu.fi and Inkeri Hakamies, inkeri.hakamies@gmail.com


 

Repair, Care and Communities: Sustainable Practices of Everyday Life

Chairs: Eerika Koskinen-Koivisto, University of Turku & Tenno Teidearu, Estonian National Museum

Can small, seemingly ordinary acts contribute to addressing the ecological crisis? While sustainability is often discussed through policies, legislation, technologies, and large-scale interventions, everyday life also encompasses practices that challenge wasteful forms of consumption and foster more sustainable ways of living, without necessarily being framed or experienced as sustainable. Repairing broken objects, sharing resources, cultivating practical skills, caring for places and communities, and maintaining material and social relations can all be understood as forms of informal and vernacular environmental action.

This panel explores the mundane yet significant material, embodied, and relational practices through which sustainability is enacted in everyday settings. We are interested in how people repair, reuse, maintain, and care for things, environments, and one another, and how these practices create alternative relationships to consumption, ownership, and value. We examine the skills, spaces, infrastructures, and communities that support such practices, as well as the social, cultural, and political meanings attached to them.

Contact: Eerika Koskinen-Koivisto, eerika.koskinen-koivisto@utu.fi


 

Terveyteen liittyvän kokemustiedon merkitys, sovellettavuus ja vaikuttavuus

Puheenjohtajat: Johanna Latva, Turun yliopisto & Nina Väkeväinen, Jyväskylän yliopisto

Terveyteen, sairauteen ja hyvinvointiin liittyvällä kokemustiedolla viitataan usein yksilön subjektiivisiin psyykkisiin ja fyysisiin kokemuksiin pohjautuvaan tietoon, joka nähdään myös tilannesidonnaisena ja sosiaalisten suhteiden vaikutuksessa rakentuvana. Kokemustieto ei ole muuttumatonta, vaan muotoutuu jatkuvasti uudelleen uusien kokemusten, tilanteiden ja niiden tulkinnan myötä. Potilaan kokemuksien kartoittamisella on nykyisin vakiintunut rooli sairauksien diagnosoinnissa sekä hoidon toimivuuden arvioinnissa. Se voidaan nähdä myös keskeisenä osana asiakaslähtöisten palveluiden ja potilaskeskeisen hoidon toteutumisessa.

Kokemustiedolla on konkreettisia vaikutuksia terveyteen liittyvän tutkimuksen soveltamisessa ja suoraan terveydenhoidossa. Kokemustieto mahdollistaa ymmärryksen muodostamisen ilmiöistä, joista ei voida tuottaa mitattavaa tietoa. Se on tärkeässä roolissa, kun sairaustila tai muu hoidettava asia on harvinainen ja lääketieteellistä tietoa on saatavilla vain vähän. Kokemustieto auttaa myös ymmärtämään ihmisten arkea ja elämää tietyn sairauden kanssa sekä hahmottamaan esimerkiksi kulttuuristen ja sosiaalisten erojen merkityksiä hoitoprosesseissa. Toisinaan kokemustieto voi kuitenkin myös asettua ristiriitaan asiantuntijatiedon kanssa, mikä voi yksilötasolla hankaloittaa hoitosuhdetta ja sopivien hoitokeinojen löytämistä. Laajemmassa mittakaavassa tämä saattaa johtaa julkisiin terveyskiistoihin, joissa hallitsevia asiantuntijakäsityksiä tai vakiintuneita lääketieteellisiä käytäntöjä kyseenalaistetaan.

Etnologinen tutkimus kohdistuu usein yksilöiden kokemuksiin sekä arjen toimintaan ja ilmiöihin, joten se tarjoaa hyvät lähtökohdat kokemustiedon muodostamiseen, käyttöön ja tiedon myöhempään soveltamiseen. Etnologian ja antropologian menetelmät soveltuvat lisäksi erityisen hyvin sen tutkimiseen, miten kokemustieto rakentuu yksilöiden arkielämässä sekä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Aloilla onkin tehty terveyteen, sairauteen ja hyvinvointiin liittyvää tutkimusta, jonka tuloksina on syntynyt tarvittavaa kokemustietoa monenlaisista heikosti ymmärretyistä, sensitiivisistä ja helposti marginaaliin jäävistä terveysaiheista.

Toivomme työryhmään esityksiä, joissa tarkastelun kohteena ovat esimerkiksi:

  • terveyteen liittyvän kokemustiedon muodostuminen subjektiivisten kokemusten, erilaisten tietolähteiden ja sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta
  • etnologian ja lähitieteiden tuottaman kokemustiedon hyödyntäminen hoidon ja terveyspalveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä
  • etnologian ja antropologian menetelmien erityiset vahvuudet kokemustiedon kartoittamisessa ja koonnissa
  • terveyttä ja sairauksia koskevien vertaisryhmien, tiedonvaihdon ja potilasaktivismin merkitys
  • digitalisaation luomat mahdollisuudet kokemustiedon muodostamisessa, hallinnassa ja soveltamisessa

Puheenjohtajilla on esitykset työryhmässä.

Yhteyshenkilöt: Johanna Latva, johanna.k.latva@utu.fi ja Nina Väkeväinen, nina.m.vakevainen@jyu.fi


 

Vaikuttava etnologinen ja etnografinen muuttoliiketutkimus

Puheenjohtajat: Venla Österberg & Miitta Järvinen, Turun yliopisto

Maahan muuttaneet, maasta muuttaneet, turvapaikanhakijat, evakot, pakkomuuttajat, siirtolaiset, talvikausimuuttajat, Amerikan matkaajat, maahanmuuttoviranomaiset, etniset yhteisöt.

Muuttoliikkeitä on tutkittu laajasti eri näkökulmista, ja ne ovat yksi etnologian alan ja etnografisia menetelmiä käyttävien alojen keskeisistä tutkimusteemoista. Alan tutkimukset käsittelevät esimerkiksi arjen rakentumista uudessa kotimaassa, kotoutumista, pakkomuuton kokemuksia, oleskeluluvan odotusaikaa tai turvapaikkaprosesseja, työelämää, ylirajaisuutta, toimijuutta tai rajavalvonnan rakenteita. Tässä työryhmässä kysymme, mitä on vaikuttava etnologinen tai etnografinen muuttoliiketutkimus; miten sitä voidaan arvioida; ja millaisia mahdollisuuksia, haasteita tai ulottuvuuksia siihen liittyy.

Vaikuttavuuden arviointiin liittyy useita haasteita; niistä keskeisimmät liittyvät syy-seuraussuhteen todentamiseen, vaikuttavuuden todistamisen ongelmallisuuteen, pitkän aikavälin vaikutusten arvioimiseen, sekä siihen, tarkastellaanko vaikuttavuutta esimerkiksi yhteiskunnan, yhteisöjen vai yksilön näkökulmasta. Etnologisen ja etnografisen tieto kumpuaa yksilöiden ja yhteisöjen kokemuksesta. Miten ja missä määrin tämänkaltaisen tutkimuksen vaikuttavuutta pystytään todentamaan, etenkin jos tutkimusaihe ja sen vaikutukset ovat ajallisesti pitkäkestoisia, monisukupolvisia tai ylirajaisia? Mitkä ovat ne ominaispiirteet, joilla alamme tutkimusten vaikuttavuutta mitataan? Onko tutkimuksen ylipäätään oltava vaikuttavaa, tai onko yksilön tai yhteisön kokemus tutkimuksen tärkeydestä riittävä mittari? Mihin tai kehen etnologinen ja etnografinen muuttoliiketutkimus pyrkii vaikuttamaan?

Kutsumme työryhmään esitelmiä, jotka käsittelevät ajankohtaisia tutkimuksia, jotka tarkastelevat muuttoliikkeitä etnologisin tai etnografisin menetelmin, ja pohtivat näiden tutkimusten vaikuttavuutta eri näkökulmista. Työryhmään toivotetaan tervetulleeksi eri menetelmin muuttoliikkeitä tutkivia etnologeja sekä muiden alojen aihetta tutkivia etnografeja.

Yhteyshenkilöt: Venla Österberg, venla.e.osterberg@utu.fi ja Miitta Järvinen, miitta.m.jarvinen@utu.fi


 

Vaikuttava muistitietotutkimus

Puheenjohtajat: Outi Fingerroos, Veli-Martin Hästbacka & Konsta Kajander, Jyväskylän yliopisto

Etnologia on ollut yksi kotimaisen muistitietotutkimuksen keskeisimmistä kehittäjistä folkloristiikan, perinteen- ja historiantutkimuksen ohessa. Muistitietotutkimuksen moninaisuudesta kertoo se, että se voidaan mieltää niin tutkimuskohteeksi, lähteeksi, menetelmäksi kuin tutkijan toimintaa ohjaavaksi orientaatioksi. Etnologisesti suuntautunut muistitietotutkimus on vaikuttanut etenkin tutkimuskohteiden laajenemiseen nostamalla tutkimuksen valokeilaan paikallisyhteisöjen, tavallisten ihmisten ja erilaisten marginaalien muistot, kokemukset, arjen ja moneuden. Samalla etnologiset muistitietotutkijat ovat sekä korottaneet tutkittavat informanteista kanssatutkijoiksi että tulleet itse kutsutuiksi yhteisölähtöiseen muistitietotutkimukseen.

Tässä työryhmässä esittelemme Suomessa eri yliopistoissa tehtävää etnologista ja/tai humanistista muistitietotutkimusta. Työryhmän tarkoituksena on antaa ajankohtaiseen tutkimukseen perustuvia välineitä muistojen ja kokemusten kartoittamisen työkalupakkiin sekä pohtia erilaisia tapoja tehdä yhteiskunnallisesti relevanttia muistitietotutkimusta.

Tarjotut ehdotukset voivat edustaa esimerkiksi oral history -tutkimusta, kulttuurista muistitutkimusta, elämäkerrallista tutkimusta, yksilö- ja yhteisölähtöisiä näkökulmia, yhteiskuntaetnologiaa, arkistotutkimusta, kirjoitettujen aineistojen ja haastattelututkimuksen menetelmiä, etnografiaa ja digitaalisia ihmistieteitä.

Kutsumme työryhmään esityksiä eri uravaiheissa olevilta muistitietotutkimuksesta kiinnostuneilta tutkijoilta maisteritutkielman tekijät ja perinteisen akateemisen maailman liepeillä ja ulkopuolella toimivat tekijät mukaan lukien. Kannustamme esiintyjiä pohtimaan muistitietotutkimuksen yhteiskunnallista merkitystä ja vaikuttavuutta, jonka lisäksi esitelmissä voidaan käsitellä esimerkiksi teoriaa ja metodologiaa, paradigmojen ja agendojen muutoksia, aineistoja ja tutkimusmenetelmiä sekä tutkimusetiikkaa.

Puheenjohtajilla on esitykset työryhmässä.

Kielet: suomi ja englanti.

Yhteyshenkilö: Konsta Kajander, konsta.p.a.kajander@jyu.fi


 

Yhteisölähtöinen tutkimus ja kulttuurisen tiedon kerrostumat

Puheenjohtajat: Pauliina Latvala-Harvilahti & Helvi Ermala, Turun yliopisto

Yhteisölähtöinen tutkimus voi toteutua etnologisessa tutkimuksessa monin eri tavoin ja eri konteksteissa. Työryhmä kutsuu pohtimaan miksi ja millaisia yhteisöjä tutkimuksen osana lähestytään sekä millaisia vaiheita yhteisöjen, yksilöiden ja ryhmien kanssa toimimisessa on käytännön tasolla. Yhteisölähtöisen tutkimuksen luonteeseen kuuluu yhteistyön muodostumisen prosessin osana vapaaehtoisuus, herkkyys, tilannetaju ja vastavuoroisuus, monesti myös epävarmuus ja pienin askelin eteneminen.

Kutsumme työryhmään esityksiä pohtimaan yhteisölähtöistä tutkimusta ja kulttuurisen tiedon kerrostumia etnologisessa tai laajemmin kulttuurien tutkimuksessa. Olemme avoimia erilaisille teoreettisille, metodologisille tai tapauskohtaisille lähestymistavoille. Esitykset voivat käsitellä esimerkiksi, mutta ei näihin rajautuen, yhteisölähtöisen tutkimustyön tuottaman tiedon luonnetta, kenttätyön helmiä ja haasteita, eettisiä kysymyksiä, vähemmistöjen tavoittamisen tapoja ja luovia ratkaisuja tutkimustiedon tuottamiseksi. Toivotamme työryhmään tervetulleiksi kaikissa uravaiheissa olevien tutkijoiden esitykset.

Kielet: suomi, ruotsi ja englanti

Yhteyshenkilö: Pauliina Latvala-Harvilahti, pauliina.latvala-harvilahti@utu.fi

Call for workshops is now open: Empowering Ethnological Research – Exploring Cultural Phenomena and Experiential Knowledge


The XIII Ethnology Days, Turku, March 11.–12, 2027
Research impact has also become an important dimension in the humanities, and research plans are often evaluated on this basis when applying for funding. However, impact can be understood in many different ways, and its assessment is often challenging unless it can be directly measured, as is rarely the case in qualitative research. Nevertheless, research in the humanities and social sciences—particularly the methods used within these fields—is empowering and influential in many ways, often emphasizing interaction between researchers and participants. For example, participatory methods, which aim to enable an active role for participants in research, are widely used across disciplines.

At the XIII Ethnology Days, we reflect on the impact of ethnological research from various perspectives. Impact can be understood as the broader benefit of research to society, as immediate effects on participants, and as collaboration between different actors. We ask why a cultural perspective is important and what experiential knowledge produced by ethnological research actually is. How do we engage in collaboration with research participants and societal partners, and how can ethnological research empower people?


We invite proposals for workshops for the XIII Ethnology Days. We encourage the workshops to ponder upon the effects of ethnological research and knowledge, and the benefits it produces. For example, participants may consider how research impact can be assessed when studying the experiences of individuals and local communities; how experiential knowledge can influence the surrounding world; and how it can be utilized at different levels of society. How is experiential knowledge shared via digital technologies and platforms, and how can researchers enhance digital participation? We also welcome workshops discussing the role of museums and other cultural organizations in conducting research and contemporary documentation as well as distributing knowledge.


Please submit your workshop proposal (maximum 350-word abstract) by September 30, 2026, to Seminar Secretary Terhi Kokko, seminarsecretary(at)ethnosry.org. Proposals may be open (only the theme of the workshop specified) or pre-organized (both the theme and speakers are identified, including presentation of a research project). Workshop sessions will last between 1.5 and 2 hours. If necessary, please indicate any preference for the timing of the workshop.

Venue: Arcanum

Arcanum is home to the Department of History, Culture and Arts Studies at the University of Turku. Located on the University Hill campus area near the Aura River and the historic centre of Turku, the building brings together disciplines such as ethnology, folklore studies, study of religion and museology. Arcanum features lecture halls, seminar rooms and open common areas designed to support academic exchange and collaboration.

The opening of the conference, keynote lectures and working groups will take place at Arcanum.

Address: Arcanuminkuja 1, Turku

Distances on foot: Market Square – 1.8 km, Turku Main Railway Station – 2.4 km, Kupittaa Railway Station – 1.4 km, Bus Station – 2.0 km

By bus: Several local buses stop near the University Hill campus area and nearby stops along Hämeenkatu and Joukahaisenkatu. From the city centre, frequent bus connections operate via Tuomiokirkkotori and the university campus area. You can check timetables and routes using the Föli route guide.

If you are travelling by car, paid parking spaces are available near the campus area. Please note that parking availability may be limited on weekdays.

Turku and the Southwest Finland region are easily accessible and well connected. The region has a well-functioning local public transport system, while longer distances are served by trains and long-distance buses. Turku can also be reached by ferry and has an international airport.

Ferry
Turku can be reached from Stockholm by ferry via the Baltic Sea archipelago. Daily departures between Stockholm and Turku are operated by Tallink Silja and Viking Line, with a travel time of approximately 10 hours.

Finnlines also operates the Kapellskär–Naantali route. Naantali is located approximately 15 km from Turku and is easily accessible by road.

From Turku Harbour, there is a regular bus connection to the city centre (approximately 3 km). Bus line 1 operates frequently during the day. Tickets cost approximately €3–4 depending on ticket type and time of travel and can be purchased via mobile app or contactless payment on board.

Turku Airport
Turku Airport is an international airport with connections via Stockholm, Copenhagen, Riga and Gdańsk.

From the airport, bus line 1 operates regularly to the city centre (approximately 8 km), with frequent departures during the day. Tickets cost approximately €3–4 depending on ticket type and time of travel and can be purchased via mobile app or contactless payment on board.

A taxi ride to the city centre takes approximately 20 minutes and costs around €20. All taxis accept major credit and debit cards. Taxis can be booked at +358 200 10041, and taxi stands are available in the city centre.

Helsinki-Vantaa Airport
From Helsinki-Vantaa Airport, there are good onward connections to Turku. Direct express buses operate between the airport and Turku (travel time approximately 2–2.5 hours, with frequent departures throughout the day).

Alternatively, you can take a commuter train from the airport to Helsinki city centre or Pasila and continue by train to Turku. Train services operate several times daily. The total travel time to Turku is approximately 2.5 hours depending on connections.

By train
Turku is easily accessible by train from Helsinki and Tampere. Train services in Finland are operated by VR. Turku main railway station is located less than a 15-minute walk from the city centre and approximately 30 minutes from the conference venue.

Turku is the oldest city in Finland (founded in 1229) and currently serves as the regional centre of Southwest Finland, combining a long historical background with a modern urban structure. The city is characterised by close collaboration with higher education institutions as well as active research and development activities.

Turku is a relatively compact city, with short distances within the city centre. Most hotels, restaurants, and key services are located within walking distance.

Organising committee

Terhi Kokko, seminar secretary, seminarsecretary[at]ethnosry.org
Eerika Koskinen-Koivisto, chair of the organising committee, eerika.koskinen-koivisto[at] utu.fi
Tytti Suominen, deputy chair of the organising committee
Johanna Latva
Päivi Leinonen
Sanna Lillbroända-Annala
Kirsi Sonck-Rautio
Ann-Helen Sund
Maiju Tuisku
Venla Österberg

The organising partners of Ethnos ry for the Ethnology Days 2027 are the Department of European Ethnology at the University of Turku and Nordic Ethnology at Åbo Akademi University.