Etnologiassa ihminen nähdään kulttuurisena ja yhteiskunnallisena olentona ja tutkimusta tehdään pääosin laadullisin menetelmin. Etnologit käyttävät monipuolisesti erilaisia laadullisia aineistoja esinekokoelmista verkkokeskusteluihin. Nykykulttuurin ilmiöitä tutkittaessa etnologit hyödyntävät etnografisia menetelmiä menemällä tutkittavaan ilmiöön liittyvien ihmisten pariin haastattelemaan heitä sekä havainnoimaan ja osallistumaan heidän toimintaansa. Aineiston etnologit voivat kuitenkin yhtä hyvin löytää myös arkistoista, museoiden kokoelmista tai sosiaalisesta mediasta.
Etnologit analysoivat ihmisten ruumiillista toimintaa, kerrontaa ja puhetta, tekstejä, esineitä ja muita materiaaleja sekä kuvia ja videoita. Laadullisen aineiston analyysitapoja on lukuisia ja etnologit käyttävät niitä laajasti, esimerkiksi kulttuurianalyysi, etnografinen luenta, sisällönanalyysi, lähiluku, diskurssianalyysi, narratiivinen analyysi ja affektiivinen luenta. Keskeistä etnologisessa analyysissä on aina refleksiivisyys eli sen pohtiminen, miten tutkija itse mutta myös muut tutkimuksen tekoon vaikuttaneet tekijät näkyvät tutkimustuloksissa. Etnologisen tutkimuksen kulmakiviä on se, että tutkimusaiheita tarkastellaan aina aikaan ja paikkaan kiinnittyneinä ilmiöinä.
Arkisten toimintojen katsotaan selittävän lyhyt- ja pitkäkestoisia kulttuurisia rakenteita ja ajatusmalleja. Ilmiötä tai vaikkapa esinettä tutkiessaan etnologit tarkastelevat kulttuuria jaettuna merkitysjärjestelmänä, johon lukeutuu muun muassa arvot, normit ja uskomukset. Etnologien kiinnostuksen kärjessä on ihminen osana jotakin ilmiötä, toimintaa tai vuorovaikutussuhdetta, ja tutkimuksen avulla voidaan tavoittaa sekä paikallisia ja globaaleja näkökulmia. Etnologian kautta voidaan kasvattaa ymmärrystä arkielämän ilmiöiden taustoista ja muutoksista, millä on vahva yhteys yhteiskunnalliseen keskusteluun ja suunnitteluun.
Etnologian tutkimuksissa nivoutuu yhteen yli satavuotinen ihmisten arkeen keskittyvä tutkimusperinne ja nykyhetken teemat. 2010-luvulta eteenpäin tutkimusvirtauksina ovat olleet kulttuurien monimuotoisuus, ihmisten ja materiaalisen maailman suhteet sekä aisti- ja affektiiviset kokemukset. Laaja-alaista ja moninaista etnologista tutkimusta yhdistää etenkin yksilön kokemusten ja näkemysten tarkka dokumentointi ja analysointi.
Etnologisk forskning
Etnologin ser människan som en kultur- och samhällsvarelse och forskning bedrivs företrädesvis med kvalitativa metoder. Etnologer använder på ett mångsidigt sätt olika kvalitativa källor, från föremålssamlingar till diskussioner på nätet. Kulturella fenomen i samtiden undersöks med etnografiska metoder, genom att intervjua människor samt delta i och observera den vardag där fenomenet utspelar sig. Men etnologer kan lika gärna hitta sitt forskningsmaterial i arkiv och museisamlingar eller i sociala medier.
Etnologer analyserar människors praktiker, deras berättelser, tal och texter, föremål och andra material, samt bilder och filmer. Formerna av kvalitativt material och kvalitativa analysmetoder är många och etnologer använder sig av t ex kulturanalys, närläsning, diskursanalys, innehållsanalys, narrativ analys och affektiv analys. Centralt i etnologiskt analysarbete är alltid reflexivitet, eller att fundera över hur forskaren själv och andra som på olika sätt är delaktiga i forskningen syns i forskningsresultaten. En hörnsten i etnologisk forskning är att forskningsobjektet alltid ses som ett fenomen som är bundet till tid och plats.
Genom att forska i vardagliga praktiker och fenomen, kan man få syn på kulturella strukturer och tankemodeller som kan vara både kort- och långvariga. Kultur kan förstås som ett delat betydelsesystem, med värden, normer och trosföreställningar. I centrum för etnologiskt intresse är människan som en del av något fenomen, någon form av verksamhet eller växelverkan, och genom forskningen kan man nå både lokala och globala dimensioner av detta fenomen. Genom etnologisk forskning växer förståelsen för både bakgrunden till och förändringarna i vardagens fenomen, vilket skapar en stark förbindelse till samhälleliga diskussioner och samhällsplanering.
I etnologisk forskning förenas en över hundraårig forskningstradition av att fokusera på vardagen med samtida teman. Från 2010-talet och framåt har starka strömingar i forskningen varit kulturell mångfald, relationerna mellan människor och den materiella världen, samt sinnliga och affektiva erfarenheter. Den breda och mångfacetteradee etnologiska forskningen förenar individers erfarenheter och synpunkter med noggrann dokumentation och analys.