Etnologiassa ihminen nähdään kulttuurisena ja yhteiskunnallisena olentona ja tutkimusta tehdään pääosin laadullisin menetelmin. Etnologit käyttävät monipuolisesti erilaisia laadullisia aineistoja esinekokoelmista verkkokeskusteluihin. Nykykulttuurin ilmiöitä tutkittaessa etnologit hyödyntävät etnografisia menetelmiä menemällä tutkittavaan ilmiöön liittyvien ihmisten pariin haastattelemaan heitä sekä havainnoimaan ja osallistumaan heidän toimintaansa. Aineiston etnologit voivat kuitenkin yhtä hyvin löytää myös arkistoista, museoiden kokoelmista tai sosiaalisesta mediasta.
Etnologit analysoivat ihmisten ruumiillista toimintaa, kerrontaa ja puhetta, tekstejä, esineitä ja muita materiaaleja sekä kuvia ja videoita. Laadullisen aineiston analyysitapoja on lukuisia ja etnologit käyttävät niitä laajasti, esimerkiksi kulttuurianalyysi, etnografinen luenta, sisällönanalyysi, lähiluku, diskurssianalyysi, narratiivinen analyysi ja affektiivinen luenta. Keskeistä etnologisessa analyysissä on aina refleksiivisyys eli sen pohtiminen, miten tutkija itse mutta myös muut tutkimuksen tekoon vaikuttaneet tekijät näkyvät tutkimustuloksissa. Etnologisen tutkimuksen kulmakiviä on se, että tutkimusaiheita tarkastellaan aina aikaan ja paikkaan kiinnittyneinä ilmiöinä.
Arkisten toimintojen katsotaan selittävän lyhyt- ja pitkäkestoisia kulttuurisia rakenteita ja ajatusmalleja. Ilmiötä tai vaikkapa esinettä tutkiessaan etnologit tarkastelevat kulttuuria jaettuna merkitysjärjestelmänä, johon lukeutuu muun muassa arvot, normit ja uskomukset. Etnologien kiinnostuksen kärjessä on ihminen osana jotakin ilmiötä, toimintaa tai vuorovaikutussuhdetta, ja tutkimuksen avulla voidaan tavoittaa sekä paikallisia ja globaaleja näkökulmia. Etnologian kautta voidaan kasvattaa ymmärrystä arkielämän ilmiöiden taustoista ja muutoksista, millä on vahva yhteys yhteiskunnalliseen keskusteluun ja suunnitteluun.
Etnologian tutkimuksissa nivoutuu yhteen yli satavuotinen ihmisten arkeen keskittyvä tutkimusperinne ja nykyhetken teemat. 2010-luvulta eteenpäin tutkimusvirtauksina ovat olleet kulttuurien monimuotoisuus, ihmisten ja materiaalisen maailman suhteet sekä aisti- ja affektiiviset kokemukset. Laaja-alaista ja moninaista etnologista tutkimusta yhdistää etenkin yksilön kokemusten ja näkemysten tarkka dokumentointi ja analysointi.