Työryhmien hakuaika on päättynyt! Kiitämme ehdotuksista.

TUTKIMUKSEN ÄÄNET JA KÄYTÄNNÖT

Etnologian päivät Helsingissä 14.–15.3.2024

Abstrakti

Etnologisessa tutkimuksessa on keskeisenä, joskin myös kritisoituna, periaatteena ollut äänen antaminen tutkittavillemme: erilaisten kokemusten näkyväksi tekeminen ja yhteiskunnalliseen vuoropuheluun tuominen. Arjen ja sen käytäntöjen nostaminen tutkimuskohteiksi voidaan nähdä myös yhteiskunnallisena puheenvuorona, ja yksityiskohtaisesti ilmiöitä tarkastelemalla voidaan tehdä ymmärrettäväksi yleisen ja yksityisen vuorovaikutusta. Pienet aiheet ja arkiset näkökulmat ovat tuttuja myös muille kulttuurien tutkimuksen aloille ja etnografisia tutkimusmenetelmiä hyödyntäville tutkimuksille.

Tutkijat, tutkittavat, tutkimuksen tukijat ja käyttäjät sekä muut intressitahot omaavat kaikki omanlaisensa äänen. Tutkimuksemme merkitykset muuttuvat ja niitä voidaan arvioida uudelleen. Tutkijoina meidän on tärkeää punnita, miten ja mihin tutkimuksella vaikutamme. Missä ja miten tutkimuksemme äänet kuuluvat? Keiden äänet kuuluvat ja kuka niitä kuuntelee? Minkälainen tutkimus on arvokasta? Voiko tutkimus olla jopa liian “pientä” tullakseen kuulluksi ja nähdyksi osana yhteiskunnallista keskustelua? Kansatietieteen päivillä 2024 keskitymme pohtimaan ihmistieteellisen tutkimuksen ääniä – vahvoja tai vaimennettuja, innostuneita tai kriittisiä, rakentavia tai raskauttavia – historiassa ja nykypäivässä.

Pyydämme esityksiä Kansatieteen päivien työryhmiksi. Työryhmät voivat käsitellä tutkimuksen vaikuttavuuden erilaisia suuntia, kohteita, historiallisia kerrostumia tai tutkimuksen uudelleenarviointia. Teemana voi olla esimerkiksi tekemämme tutkimuksen vaikuttavuus eri konteksteissa (yksilön, yhteisön, organisaation, yhteiskunnan, politiikan jne. taso); tutkimuksen näkyvyys perinteisessä tai sosiaalisessa mediassa; erilaisten myyttien, kulttuuristen traumojen ja identiteettien rakentaminen ja purku sekä tutkimuksen ja kulttuuriperintötyön arki ja realiteetit. Esimerkiksi dekolonisaatio-keskustelu tai kulttuuriperinnön poliittisuuteen liittyvät kysymykset ovat tehneet näkyviksi nykypäivän näkökulmasta epätoivotuin menetelmin tai tavoittein luodun vaikuttavuuden.

Lisäksi meitä kiinnostaa tutkimuksen tekemisen arki ja äänet. Kysymme muun muassa millaisia ääniä kenttätöissä ja tutkimusaineistoista on mahdollista kuulla, tunnistaa tai tulkita? Millaisilla menetelmillä erilaiset äänet tulevat kuuluviin? Jäävätkö jotkin äänet katveeseen, mistä hiljaisuus kertoo? Millaista on tutkimuksen tekemisen arki, joka liittyy esimerkiksi rahoituksen hakemiseen, kentällä olemiseen, kirjoittamiseen ja tutkimuksesta viestimiseen? Millaisia ovat tutkimuksen tekemisen vaikutukset tutkimukseen osallistujille?

Avaa oma äänesi ja lähetä työryhmäehdotuksesi 15.9.2023 mennessä!

Puhujat

Fataneh Farahani toimii etnologian professorina Tukholman yliopistossa. Hänen tutkimustensa keskiössä ovat siirtolaisuus ja pakolaisuus, ja häntä kiinnostavat erityisesti diasporassa rakentuvat feminiinisyydet ja maskuliinisuudet. Työssään hän on hyödyntänyt niin monipaikkaista etnografiaa kuin kriittisen kulttuurintutkimuksen teorioita. Hänen viimeisimmät tutkimuksensa ovat käsitelleet muun muassa vieraanvaraisuutta (hospitality), tiedontuottamisen rodullistavia ja toiseuttavia prosesseja sekä diasporista sukupuolta ja seksuaalisuutta.

Sharon Macdonald on sosiaaliantropologian professori Humboldt-yliopistossa ja johtaa museoiden ja kulttuuriperinnön antropologiseen tutkimukseen keskittyvää tutkimuskeskusta. Hänen tutkimuksensa on keskittynyt muistin, kulttuuriperinnön ja identiteetin politiikkaan ja käytänteisiin erityisesti Euroopassa. Viime aikoina hän on käsitellyt kokoelmien muodostumista, diversiteetin ja erilaisuuksien käsittelyä museoissa sekä taiteellisten näkökulmien potentiaalia kulttuuriperinnön etnografisessa tarkastelussa.

Tytti Steel on kansatieteen dosentti ja toimii yliopistotutkijana Helsingin yliopistossa. Tutkimuksissaan Steel on käsitellyt erilaisia työelämän ilmiöitä. Hän on hyödyntänyt sukupuolentutkimuksen näkökulmia ja on kiinnostunut erityisesti intersektionaalisuudesta sekä toimintatutkimuksesta. Tällä hetkellä Steel tekee tutkimusta kahdessa hankkeessa. Hän tutkii pandemia-ajan jälkeistä hoivatyötä eri vähemmistöihin kuuluvien hoitajien näkökulmasta. Kulttuuri työssä -niminen tutkimus taas käsittelee keikkatyötä ja alustataloutta.

Lähetä työryhmä/workshop-ehdotuksesi (maks. 350 sanan abstrakti) Ethnos ry:n seminaarisihteerille Salli Ritolalle, email: seminarsecretary@ethnosry.org. Ilmoitamme viimeistään 30.9.2023 ehdotuksesi hyväksymisestä.

FORSKNINGENS RÖSTER OCH PRAKTIKER

Etnologidagarna i Helsingfors 14.-15.3.2024

Abstract

I etnologisk forskning har en central och också kritiserad princip varit att ge röst åt de människor vars vardag det forskas i: att synliggöra olika erfarenheter och framföra dem i samhälleliga diskussioner.

Att lyfta fram vardagen och dess praktiker som forskningsområde kan också ses som en samhällelig intervention, och att detaljerat granska enskilda fenomen kan kasta ljus över växelverkan mellan den enskilde och det allmänna. Att fokusera på det lilla och vardagliga är också ett vanligt grepp för andra kulturvetenskapliga discipliner och forskning som använder sig av etnografiska metoder.

Forskare, dem det forskas bland, de som stöder och använder forskning, samt andra intressenivåer relaterade till forskningen, har alla sina egna slags röster. Betydelserna av vår forskning förändras och kan omvärderas. Som forskare är det viktigt att vi överväger hur och vad vi påverkar med vår forskning. Var och hur hörs rösterna i vår forskning? Vems röster hörs och vem lyssnar på dem? Hurdan forskning är värdefull? Kan forskning till och med vara för ”liten” för att bli hörd och uppfattad som en del av samhälleliga diskussioner? Under Etnologidagarna 2024 fokuserar vi på röster i humanvetenskaplig forskning – starka eller dämpade, entusiastiska eller kritiska, konstruktiva eller destruktiva – i historien och samtiden.

Vi ber nu om förslag på arbetsgrupper till Etnologidagarna. Arbetsgrupperna kan behandla olika inriktningar, undersökningsobjekt eller historiska skikt relaterade till forskningens verkningsfullhet, eller till omvärderingar av forskning. Teman kan vara till exempel vår forsknings effekter i olika kontexter och på olika nivåer (individuellt, organisatoriskt, samhälleligt, politiskt osv.); forskningens synlighet i traditionella eller sociala medier; att riva ner eller bygga upp olika myter, kulturella trauman och identiteter, samt forskningens och kulturarvsarbetets vardag och realiteter. Diskussioner kring dekolonialisering eller kulturarvets politiska dimensioner har synliggjort hur effekter skapats med forskning vars metoder och målsättningar ur samtidens synvinkel inte är önskvärda.

Vi är också intresserade av forskandets vardag och röster. Vilka slags röster är det möjligt att höra, känna igen och tolka i fältarbete och i forskningsmaterial? Med vilka metoder blir olika slags röster hörbara? Kan tystnad berätta om undanskymda röster? Hurdan är forskningsutövandets vardag, med till exempel ansökningar om finansiering, fältarbete, skrivande och förmedling? Hurdan inverkan har forskning på dem som deltar i den?

Gör din röst hörd och skicka in ditt arbetsgruppsförslag senast 15.9.2023!

Keynote-talare

Fataneh Farahani är professor i etnologi vid Institutionen för etnologi, religionshistoria och genusvetenskap vid Stockholms universitet. I sin forskning har hon tillämpat perspektiven genus och sexualitet inom migrationsstudier, integrerat ras och translokala förståelser i maskulinitetsstudier, analyserat epistemologi och kunskapsproduktion med ras och genus som lins samt integrerat kritisk ras- och vithetsstudier i studier av värdskap och fientlighet inom migration.

Sharon Macdonald innehar Alexander von Humboldt professuren i socialantropologi vid Humboldt Universität zu Berlin, där hon leder Hermann von Helmholtz centret för kulturella tekniker. Hon har arbetat med minnets pratiker och politik, arv och identitet, speciellt i Europa. Hennes senaste forskning har inkluderat undersökningar om hur mycket vi kan fortsätta att samla från det förflutna, hur mångfald och olikhet kan – och kunde – behandlas inom museer, och om potentialen hos konstnärliga närmandesätt i etnografiskt arbete om arv.

Tytti Steel är etnolog och docent vid Helsingfors universitet. I sin forskning har hon fokuserat på olika aspekter av arbetslivet och speciellt intresserat sig för genus, intersektionalitet och aktionsforskning. Just nu arbetar hon med två projekt: (1) post-pandemiska arbetssituationer inom hälsovården för människor med minoritetsbakgrund (2) gigjobb och plattsformsekonomi inom kultursektorn.

Skicka ditt förslag på arbetsgrupp (max. 250 ord) till seminariesekreterare Salli-Sofia Ritola senast 15.9.2023 (ethnosry.seminar@gmail.com). Vi meddelar senast 30.9.2023 om förslagen accepterats.