Katsaus Ethnoksen palkitseman gradun teemoihin ja Irakin arabien sukuyhteisöihin

Ethnoksen blogin ottaa haltuun Venla Österberg, jonka opinnäytetyön Ethnos ry palkitsi vuoden 2019 parhaimpana pro graduna. Tässä kirjoituksessa Österberg käsittelee Irakin arabiheimojen terminologiaa, rakennetta ja sukulaisuutta Irakissa. Teksti pohjautuu Österbergin Turun yliopistossa tekemään kansatieteen pro gradu –tutkielmaan: “’Ilman klaania et sä pärjää.’ Kulttuurianalyyttinen tutkimus Keski- ja Etelä-Irakin arabiheimojen ja -klaanien sosiaalisesta rakenteesta”.

Tutkimuksessaan Österberg oli kiinnostunut sukuun ja sukulaisuuteen liittyvistä vastuu- ja velvollisuuskysymyksistä, heimo ja klaanien tarjoamasta suojelusta sekä heimo-oikeudesta ja siihen liittyvistä korvaus-, vakuutus- ja oikeuskäytänteistä. Opinnäytetyön tavoitteena oli täydentää Suomen viranomaisten Irakia koskevaa maatietoa, erityisesti kansainvälisen suojelun tarpeen ja pakkomuuton näkökulmasta. Tutkimusaineisto koostui 5 teemahaastattelusta ja 19 asiakirjatapauksesta, jotka muodostuivat turvapaikkapuhuttelujen pöytäkirjoista, Maahanmuuttoviraston päätöksistä ja päätöksiä koskevista valituksista. Kaikki tutkimuksen osallistujat olivat taustaltaan muslimeja ja arabeja. He olivat saapuneet Suomeen turvapaikanhakijoina vuonna 2015, ja yhtä lukuun ottamatta olivat kotoisin Keski- ja Etelä-Irakin alueelta. Tutkimuksen keskeisimmän teoria- ja analyysimenetelmät olivat muistitietotutkimus, kulttuurianalyysi ja lähiluku.

Heimot ja klaanit kulttuurien tutkimuksessa

Kulttuurien tutkimuksessa heimo- ja klaanitermeihin liittyy historian ja kolonialismin taakkaa. Tutkimushistoriassa termeihin on yhdistetty arvottavia ja “alkukantaistavia” mielleyhtymiä, ja heimoperusteista järjestäytymistä on pidetty eräänlaisena yhteiskunnan tai kulttuurisen kehityksen välitilana. Pro gradu tutkimuksessani käsitin heimot ja klaanit patrilineaarisina, eli isälinjan sukusiteiden kautta muodostuvina yhteiskunnan sosiaalisen rakenteen muotoina. Käytin termejä heimo ja klaani kuvaamaan monisukupolvisia sukuyhteisöjä, joiden johtajina šeikit toimivat.

Heimo- ja klaanitermit voidaan joissain yhteyksissä ymmärtää synonyymeiksi, mutta Irakin arabien kontekstissa termit määrittävät ja kertovat ensisijaisesti sukuyhteisön koosta ja sukulaisuuden geneettisestä etäisyydestä. Termit kuvastavat saman sukuyhteisön eri osia. Heimo on ylätermi ja sukuyhteisöjen suurin yksikkö. Klaani on puolestaan pienempi yksikkö, ja sen jäsenet ovat useimmiten keskenään läheisempää sukua verrattuna kaikkiin heimon jäseniin. Keskiössä on sukulaisuus, mutta verisukulaisuuden lisäksi se on voinut rakentua kuvitteellisesti, sillä sukuyhteisöjen jäseneksi on mahdollista myös liittyä. Sukuyhteisöön kuuluminen on arabiheimoille henkinen side ja velvoite, joka edellyttää lojaaliutta ja uskollisuutta sukuyhteisön henkiselle ja kulttuuriselle perinnölle.

Arabiheimot ja -klaanit

Irakissa on noin 150 heimoa, joiden koot vaihtelevat noin miljoonasta ihmisestä muutamaan tuhanteen henkilöön. Heimoihin kuuluu yhteensä noin 2000 klaania. Lähi-idän alueen arabiheimot ylittävät maantieteellisten valtioiden rajoja, sillä heimot ovat alun perin lähtöisin Arabian niemimaalta. Irakin arabiheimojen kanssa samaan sukupuuhun kuuluvia klaaneja ja alaheimoja löytyy lähialueiden valtioista, kuten Jordaniasta, Syyriasta, Saudi-Arabiasta, Jemenistä ja Kuwaitista. Eri maiden arabiheimojen rakenteessa on paljon samankaltaisuuksia ja yhteneväisyyksiä, mutta terminologiassa ja rakenteessa on myös jonkin verran variaatioita maantieteellisesti ja sukuyhteisöjen välillä. Vaihtelevuutta ja eroja löytyy myös Irakin sisällä.

Tutkimuksessani hahmotin sukuyhteisöt tiukan hierarkkisen rakenteen sijaan sisäkkäin rakentuvina tasoina. (Kts. kaavio 1. ja kaavio 2.) Qabila on suurin ryhmä ja se tarkoittaa pääheimoa tai heimojen osista muodostuvaa konfederaatiota. Qabilaan kuuluvia henkilöitä yhdistää satojen vuosien takaa löytyvä yhteinen kantaisä. Geneettinen sukulaisuus voi näin ollen olla hyvin kaukaista, ja qabilat ovatkin kooltaan usein hyvin suuria. Qabila on ylin taso, johon kaikki muut sukuyhteisöt kuuluvat.

Pääheimoa tai heimojen konfederaatio seuraava taso on ashira. Ashira tarkoittaa klaania, mutta se voidaan lähteestä riippuen myös suomentaa heimoksi. Samaan pääheimoon (qabilaan) kuuluu useita eri klaaneja. Tutkimukseni haastattelutilanteissa heimosta tai klaanista puhuttaessa osallistujat viittasivat aina ashiraan. Heille klaani oli perheen jälkeen tärkein sukuyhteisö. Ashira puolestaan koostuu useammasta laajennetusta perheestä, joita kutsutaan arabian kielellä termillä fakhd. Jossain yhteyksissä fakhd voidaan määritellä myös klaaniksi tai alaheimoksi.

Perheet, sukuyhteisöjen pienimmät yksiköt

Bayt tarkoittaa suoraan suomennettuna kotia tai taloa, ja se koostuu henkilöistä, joilla on yhteinen isoisoisä tai isoisä. Bayt voidaan myös ymmärtää laajennettuna perheenä. Kooltaan bayt on kuitenkin vielä melko suuri, sillä usein siihen kuuluu satoja henkilöitä. Fakhdin ja baytin rinnalla ja lomittain esiintyy myös joissain kirjallisissa lähteissä yksikkö hamula, joka muodostuu useammasta laajennetusta perheestä. Lisäksi baytin kanssa synonyymina tai sitä hieman suuremmasta sukuyhteisöstä voidaan käyttää termiä khamsa. Khamsaan kuuluu saman suvun miehet viidessä sukupolvessa, ja joissain lähteissä sitä pidetään Irakin arabiklaanien tärkeimpänä yksikkönä. Tutkimuksessani kukaan haastateltavistani ei kuitenkaan tunnistanut tai käyttänyt kyseistä termiä.

Sen sijaan tutkimuksessani nousi toistuvasti esiin termi aaila. Sen sananmukainen käännös tarkoittaa perhettä, mutta suomalaisen perhekäsitykseen rinnastettuna kyse voi edelleen olla laajennetusta perheestä. Joissain arabimaissa aaila voidaan käsittää baytia suuremmaksi yksiköksi, mutta haastateltavani käyttivät termiä kuvaamaan baytia pienempää yksikköä, “ydinperhettä”. Henkilöstä riippuen vanhempien ja sisarusten lisäksi aailaan saatettiin katsoa kuuluvan vaihteleva määrä lähisukulaisia, kuten sisarusten puolisoita ja heidän lapsiaan sekä serkkuja, enoja, setiä, tätejä ja isovanhempia.

Sukulaisuuteen liittyvien termien käyttö on ihmisten arkikielessä osittain kontekstisidonnaista, päällekkäistä ja ajoittain epätäsmällistä. Sukuyhteisöjen monikerroksellinen rakenne tulee näkyväksi siinä, kuinka yksilöt sanoittavat identifioitumistaan omaan sukuyhteisöön. Henkilö voi kertoa kuuluvansa tiettyyn sukuun oman isänsä tai isoisänsä kautta, eli olemalla jonkun poika tai pojanpoika. Tämän lisäksi suvun jäsenyys voidaan ilmaista viittaamalla sukuyhteisön eri osiin, kuten kuulumalla tiettyyn baytiin (tiettyyn laajennettuun perheeseen), khamsaan (viitaten suvun mieheen 5 sukupolvessa), ashiraan (klaaniin)tai qabilaan (pääheimoon).

Erilainen ja erityinen perhekäsitys

Opinnäytetyöni tutkimusaihe löytyi, kun havaitsin, ettei Maahanmuuttoviraston turvapaikkapäätöksissä aina tunnistettu tai tunnustettu arabiheimojen historiallisesti ja kulttuurisesti erilaista perhekäsitystä. Niin suomalaisessa kuin myös irakilaisessa yhteiskunnassa perheelle ja suvulle annettuja merkityksiä tuotetaan muun muassa sosiaalisesti ja poliittisesti.

Irakissa sukuyhteisöjen rakenne ja käsitykset perheestä poikkeavat merkittävällä tavalla suomalaisessa kulttuurissa ja yhteiskunnassa vallalla olevasta perhekäsityksestä. Erot tulevat esiin myös lainsäädännöllisesti, sillä Irakin siviililaissa todetaan yksilön perheen muodostuvan hänen suvustaan ja suvun puolestaan henkilöistä, joilla on yhteinen esi-isä. Arabiheimojen kontekstissa sukulaisuus luo myös velvoitteen sukuyhteisön jäsenten huolehtimisesta ja turvaamisesta arjessa sekä suojelusta konflikti- ja riitatilanteissa. Sukuyhteisön jäsenet ovat vastuussa toisistaan, jopa omalla hengellään. Sukusiteisiin liittyvät vastuu- ja velvollisuuskysymykset voivat aiheuttaa myös merkittäviä turvallisuusuhkia, jotka voivat johtaa yksilöiden ja perheiden pakkomuuttoon asuinalueeltaan tai kotimaastaan.

Erityisesti perhesiteisiin perustuvissa oleskeluluvissa Maahanmuuttoviraston päätöksentekoa ohjaa suomalaisen lainsäädännön käsitys ydinperheestä. Tähän liittyy tiiviisti käsitys täysi-ikäisen henkilön toimimisesta yhteiskunnassa itsellisenä yksikkönä, joka on vastuussa ainoastaan omasta itsestään ja mahdollisista jälkeläisistään. Tutkimustyöni perusteella katson tämän heijastuvan osittain turvapaikkamenettelyyn ja siihen liittyvään päätöksentekoon. Havaitsin tutkimusaineistossani olevissa päätöksissä etnosentristä tulkintaa sukulaisuuden vaikutuksesta ja merkityksestä yksilön elämään. Sen sijaan että painoarvoa olisi annettu arabiheimojen ja -klaanien sukulaisuuskäsityksille ja sukulaisuuteen liittyville velvoitteille, hakijoiden kokemuksia arvioitiin usein suomalaisessa yhteiskunnassa ja kulttuurissa vallalla olevan individualistisen yksilö- ja perhekäsityksen valossa. Tämä näkyi muun muassa siinä, ettei Maahanmuuttovirasto pitänyt merkittävänä yksilön läheisten kokemia oikeudenloukkauksia tai vainoa (kuten sieppauksia, kidutusta tai kuolemia), vaan painoarvoa annettiin ainoastaan yksilön omille kokemuksille ja häneen suoraan kohdistuneille uhkauksille. Useat haastateltavani kertoivat myös, että turvapaikkapuhuttelussa heitä oli erikseen ohjeistettu puhumaan pelkästään itsestään eikä esimerkiksi heidän isän tai veljen kokemuksista.

Arabiheimojen rakenteen, sukulaisuuteen liittyvien vastuu- ja velvollisuuskysymysten sekä irakilaisen perhekäsityksen ymmärtäminen ovat keskeisessä asemassa arvioitaessa yksilöiden kansainvälistä suojelun tarvetta ja turvapaikkaperusteita. Ilman näiden tekijöiden asianmukaista huomioimista turvapaikkaprosessit voivat vaarantua ja yksilöön terveyteen tai henkeen kohdistuvat uhat jäädä tunnistamatta.

Lähteet

  • Brubaker, Rogers 2013: Etnisyys ilman ryhmiä. Tampere: Vastapaino.
  • Carroll, Katherine Blue 2011: Tribal Law and Reconciliation in the New Iraq. The Middle East Journal, 65 (1), 11–29.
  • Fingerroos, Outi 2017: Etnologi tutkimassa perheenyhdistämistä. – Outi Fingerroos, Niina Koskihaara, Sanna Lillbroända-Annala & Maija Lundgren (toim.), Yhteiskuntaetnologia: 27–54. Tietolipas 255. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  • Hassan, Hussein D. 2007: Iraq: Tribal Structure, Social and Political Activities. CRS Report for Congress. United States Defense Technical Information Center. Congressional Research Service. Saatavilla: https://www.everycrsreport.com/reports/RS22626.html. Luettu 14.5.2021.
  • Gonzáles, Roberto J. 2009: Going ’Tribal’: Notes on Pacification in the 21st Century – Anthropology Today, Vol. 25, No. 2: 15–19.
  • Irakin siviililaki: Iraqi Civil Code n. 40 of 1951. Käännös: Global Justice Project, 1990. Saatavilla: https://www.ecoi.net/en/file/local/1234396/4765_1464617785_iraq-civil-code-1951- part-1-of-4.pdf. Luettu 28.4.2021
  • Maahanmuuttovirasto: Perheenjäsenen luokse Suomeen. Saatavilla: https://migri.fi/perheenjasenen-luokse-suomeen. Luettu 4.6.2021.
  • MacFarquhar, Neil 2003: Unpredictable force awaits U.S. in Iraq Storied tribes of the Middle East Devout, armed and nationalistic. – International Herald Tribune, January 7, 2003: 2.
  • Miettunen, Päivi 2013: Our Ancestors were Bedouin. Memory, Identity and Change: The Case of Holy Sites in Southern Jordan. Helsinki: University of Helsinki.
  • Muhammad, Ghazi bin 1999: The Tribes of Jordan at the Beginning of the Twenty-First Century. Jordan: Rutab.
  • Stolzoff, Sam G. 2009: In The Iraqi Tribal System: A Reference for Social Scientists, Analysts, and Tribal Engagement. Minneapolis: Two Harbors Press.
  • Todd, Linn et. al. 2006: Iraq Tribal Study – Al-Anbar Governorate: The Albu Fahd Tribe, The Albu Mahal Tribe and the Albu Issa Tribe. Global Resources Group & Global Risk. Saatavilla: http://www.comw.org/warreport/fulltext/0709todd.pdf. Luettu 14.5.2021.
  • Yaphe, Judith 2000: Tribalism in Iraq, the Old and the New. – Middle East Policy vii.3: 51–58.
  • Österberg, Venla 2019: “Ilman klaania et sä pärjää.” Kulttuurianalyyttinen tutkimus Keski- ja Etelä- Irakin arabiheimojen ja -klaanien sosiaalisesta rakenteesta. Pro gradu. Turku: Turun yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, Kansatiede. Saatavilla: https://www.utupub.fi/handle/10024/147430. Luettu 14.5.2021.