Nina Repo, amanuenssi (sivuaineena etnologia)
Olen työskennellyt enimmäkseen museoiden esinekokoelmien ja kuvakokoelmien parissa mutta myös toiminut museoalalla yrittäjänä sekä työskennellyt muun muassa mainostoimistossa. Heti valmistumisen jälkeen tein myös paljon erilaisia hanttihommia rahoittaakseni toisen tukinnon.
Tällä hetkellä toimin amanuenssina Suomen kansallismuseon Kokoelmat- ja tutkimusyksikössä.
Työni on vaihtelevaa ja se sisältää paljon erilaisten sovellusten ja järjestelmien kanssa työskentelyä sekä niiden kehittämistä ja tiedonsiirtoa. Teen myös perus kokoelmatyötä eli luetteloin esineitä, kuvautan niitä ja mietin yhdessä kollegoiden kanssa, mitä otamme kokoelmiin. Teemme yhdessä erilaisia kokoelmiin liittyviä julkaisuja digitaalisiin kanaviin, kuten someen, Finnaan tai Kansallismuseon Digitaalinen kokoelma -sivustolle. Vastuulleni kuuluu kansatieteellisten kokoemien lisäksi myös Kansallismuseon musiikkikokoelmat sekä muutaman kauempana sijaitsevan etäkohteen esineet.
Olen opiskellut kansatiedettä, museologiaa, taidehistoriaa ja taidekasvatusta. Yliopistosta valmistumisen jälkeen opiskelin mainosgraafikoksi. Olen myös täydennyskouluttanut itseäni erilaisilla ammattitaitoani täydentävillä kursseilla.
Yliopistosta sai hyvän yleiskatsauksen kulttuurihistoriaan ja lisäksi opiskeluajoilta sai monta elinikäistä ystävää, joista osa on nyt työkavereita alalla. Jyväskylän yliopistossa museologian opinnot olivat hyvin käytännönläheisiä, ja niistä sai hyvän käsityksen museon eri ammateista. Taidekasvatuksen oppiaineen alla luin käytännössä valokuvauksen historiaa. Mainosgraafikon opinnot sisälsivät mainontaa ja markkinointia ja niistä taidoista on ollut hyötyä myös museoalalla.
Olin opiskeluaikana mukana sekä Jyväskylän yliopiston taidehistorian opiskelijoiden Rana ry:ssä että kansatieteilijöiden Nefa-Jyväskylä ry:ssä. Lisäksi kuuluin Jyväskylän ylioppilaskunnan kulttuurivaliokuntaan. Ensimmäisenä opiskeluvuotena kaikki nämä järjestö- ja yhdistystoiminta oli tärkeää uusien tuttavuuksien solmimisen kannalta. Lisäksi oli tietysti myös todella hauskaa.
Ninan terveiset muille, kuten opiskelijoille, lähitieteen alan toimijoille tai alasta kiinnostuneille:
Uskon, että tulevaisuudessa IT-taitojen yhdistäminen kulttuurialaan, esim. kirjastot, arkistot tai museot, on kannattavaa, koska kokoelmien hallinta toimii koko ajan uudistuvien järjestelmien ja sovellusten avulla. Myös kokoelmien esittäminen yleisölle on siirtynyt kovaa vauhtia verkkoon. Joten IT-osaajia kulttuurialalla tarvitaan. Toisaalta toivon, että yleisön kiinnostus paikan päällä koettuihin näyttelyihin pysyy ja jopa kasvaa. Historian tuntemusta tarvitaan ja täytyy toivoa, että kulttuurihistoriaa opetetaan tulevaisuudessa vielä enemmän Suomen kouluissa. Tässä työssä kaikki tieto on tarpeen. Esineitä on laidasta laitaan. Terveiset pähkinänkuoressa ovat, että monialainen oppiminen kannattaa ja historian tuntemus on tarpeellista kaikille meille.