Sari Turpeinen, Aluetyönkehittäjä.
Olen töissä Turun kaupungin konsernihallinnossa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikössä. Aloitin tässä viransijaisuudessa vuoden alussa. Tätä ennen olin samassa yksikössä projektityöntekijänä syrjäytymisen ehkäisemisen hankkeessa syyskuusta 2020 alkaen.
Pääaineeni oli etnologia, tai kansatiede kuten sitä kutsuttiin vielä silloin kun valmistuin vuonna 2016. Sivuaineina opiskelin kulttuurihistoriaa, sukupuolentutkimusta ja museologiaa. Opintoni suoritin Turun yliopistossa.
Kun aloitin syyskuussa 2020, koronaepidemia oli aiheuttanut laajamittaisen siirtymisen etätyöhön. Kävin aluksi toimistolla perehtymässä työhön esihenkilöni ja työparini kanssa, ja sitten työ siirtyi lähes kokonaan kotitoimistolle. Etätyöhön kuuluu päivittäisiä Teams-palavereja, sähköpostien kirjoittamista ja kirjallista työtä. Ilman koronarajoituksia olisin käynyt tutustumassa eri asuinalueisiin ja siellä toimiviin yhdistyksiin. Aluetyönkehittäjän yksi tärkeimmistä tehtävistä on toimia yhteyshenkilönä kaupungin organisaation ja sen asukkaiden välillä, kuljettaa viestiä asukkailta hallinnolle ja toisin päin. Olen myös mukana kaupunkilaisia osallistavan asukasbudjetin työryhmässä ja koordinoin Pormestarit kylässä -tapahtumien järjestämistä. Edellisessä toimenkuvassani projektityöntekijänä olin mm. mukana tekemässä useita info- ja koulutusvideoita kaupungin työntekijöille ja kaupunkilaisille ja keräsin tietoa koronan vaikutuksista lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin.
Kyllä, olen saanut paljon hyödyllistä osaamista kansatieteen opinnoista. Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta on tässä työssä tärkeää. Välillä täytyy tehdä salapoliisityötä, että löytää tarvitsemansa tiedot. Erityisen hyödyllistä on yhteistyökykyisyys ja kyky selkeään viestintään ja ongelmanratkaisutaidot. Mielestäni tähän olen saanut hyvät eväät kansatieteen opiskelussa. Etenkin gradun teko oli aikamoinen ongelmanratkaisuprojekti, joka opetti minulle paljon. Välillä tuntui siltä, että tämä ei etene mihinkään, mutta monen vaiheen jälkeen tuli valmista. Opin, että kannattaa palastella iso työ pieniin osiin, eikä yrittää tehdä kaikesta valmista kerralla.
Olin mukana ainejärjestötoiminnassa, en tosin pääaineeni, vaan sivuaineiden eli sukupuolentutkimuksen ja museologian ainejärjestöissä. Voin suositella ainejärjestötoimintaa, jos haluaa lisäkokemusta yhteistoiminnasta ja esimerkiksi tapahtumien järjestämisestä.
Sarin terveiset opiskelijoille, lähitieteen alan toimijoille tai alasta kiinnostuneille: Tsemppiä opintoihin! Korona-aika ei varmasti ole ollut helppoa, mutta toivottavasti kohta helpottaa. Kansatieteilijän urapolku ei ole yhtä selkeä kuin monella muulla, mutta sitä voi lopulta löytää itsensä yllättävistä paikoista, kuten kaupungin konsernihallinnosta.
