Yleisohjeet
Mieti, kenelle kirjoitat. Mene suoraan asiaan: kerro heti aluksi, mitä tutkit, miksi, mikä on tutkimuskysymys tai -ongelma ja miten haet siihen ratkaisua. Mieti aloitus, joka saa lukijan kiinnostumaan.
Vältä tieteellistä jargonia. Sano asiat mahdollisimman yksinkertaisesti: Käytetyt käsitteet, esim. ”representaatio”, on määriteltävä; ei kuitenkaan pitkää käsite(historiallista) analyysia, ei referointia aiemmasta, vaan oman artikkelin tarpeisiin: kuinka juuri sinä käytät käsitettä?
Käsikirjoituksen lähettäminen
- Artikkelin käsikirjoitus lähetetään ilmoitetuille toimittajille sähköpostitse .rtf/.doc/.docx-tiedostoina
- Käsikirjoitukset tulee lähettää anonymisoituina niin ettei tekstistä tai lähdeviittauksista voi päätellä käsikirjoituksen tekijää. Lisäksi myös tiedosto tulee anonymisoida niin ettei sen metatiedoissa näy kirjoittajaa.
- Liitä käsikirjoituksen mukaan erilliseen tiedostoon kirjoittajan yhteystiedot (nimi, puhelinnumero ja posti- sekä sähköpostiosoite) sekä muutaman virkkeen kirjoittajaesittely (esim. nimi, oppiarvo ja esimerkiksi ammatti, työpaikka ja kuvaus tutkimusintresseistä).
Artikkelin muotoilu
- Pääotsikko tulee isoilla kirjaimilla ja väliotsikot pienillä kirjaimilla. Kiinnitä huomiota otsikoiden kiinnostavuuteen ja ytimekkyyteen.
- Kappaleet tulee erottaa toisistaan rivinvaihtonäppäimellä. Kirjoita teksti rivinvälillä 1,5, fontti Calibri, koko 11.
- Yli kahden rivin mittaiset aineistositaatit erotetaan kirjoittamalla ne rivinvälillä 1 ja sisentämällä lainaus. Lyhyemmät sitaatit voivat olla osana leipätekstiä lainausmerkein varustettuina.
- Artikkeleissa käytetään pääsääntöisesti vain yhtä otsikkotasoa pääotsikon lisäksi.
- Älä tee taittoa hidastavia muotoiluja kuten otsikoiden lihavointeja, listojen ”mustia pallukoita”, ajatusviivoja tai sivunumerointeja.
- Vuosilukujen ja sivunumeroiden välissä olevat viivat merkitään ajatusviivalla (–).
- Lähetä käsikirjoitus perusmuodossa ilman tavutusta ja ilman reunojen tasauksia.
- Lähetä taulukot tms. erillisinä tiedostoina. Merkitse niiden paikka selkeästi tekstiin: [taulukko 1]
Viitteiden merkitseminen
- Lähdeviitteet merkitään sivun loppuun alaviitteinä juoksevana numerointina läpi koko tekstin. Kaikki kyseisen sivun viitteet saman sivun loppuun numeroituna luettelona.
- Viitteeseen merkitään tekijän sukunimi, teoksen ilmestymisvuosi ja referoidun tai lainatun kohdan sivunumerot. Esim. Korkiakangas 1999, 166.
- Jos kirjoittajia on useampi käytetään sukunimien välissä &-merkkiä.
- Useat lähteet erotetaan viitteissä toisistaan puolipisteellä ja ne ilmoitetaan viitteessä aakkosjärjestyksessä. Jos samalta kirjoittajalta on useampi lähde viitteessä ilmoitetaan ne aikajärjestyksessä vanhin ensin.
- Alaviitteisiin merkitään myös pidemmät sanalliset selitykset. Viitteissä voi selittää tarkemmin esimerkiksi tutkimushankkeeseen, aineistoon tai lähteisiin liittyviä asioita tai selvennyksiä, jotka eivät ole välttämättömiä itse artikkelitekstissä.
- Aineistositaatin viitteeseen merkitään aineiston arkistointikoodi tms. alkuperä, esimerkiksi: Lusto. A97001.
Lähdeluettelo
- Lähdeluettelon otsikkona on Lähteet. Tämän alle voidaan jaotella erikseen alaotsikoiden alle esimerkiksi Tutkimusaineistot, Kirjallisuus tms. tarpeen mukaan.
- Lähdeluettelo laaditaan tekijän sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä.
- Lähteestä ilmoitetaan tekijän sukunimi, etunimi, julkaisuvuosi, teoksen nimi ja kustantaja. Lehdissä ja kirjoissa julkaistuista artikkeleista ilmoitetaan myös niiden sivunumerot.
- Kirjoittajan vastuulla on tarkastaa tekstissä olevien viitteiden ja lähdeluettelon vastaavuus.
- Jos kirjoittajalla on useita julkaisuja, merkitään ne aikajärjestykseen vanhin ensin. Saman kirjoittajan samalta vuodelta olevat julkaisut merkitään järjestykseen pikkuaakkosilla siinä järjestyksessä kuin ne esiintyvät tekstissä (esim. 2010a, 2010b).
Esimerkkejä tutkimusaineistojen merkitsemistavoista:
Ensin omalle rivilleen arkisto ja sen alle lähderyhmät.
Lusto – Suomen Metsämuseo
Punkaharju Arkistokokoelma A97001 Seppo Ojan kokoelma: Metsänhoitajapuvun esite 1933–1935.
Esimerkkejä kirjallisuuden merkitsemistavoista:
Monografia:
Lappi, Tiina-Riitta 1997. Mielikuvia kaupungista. Ympäristösuhteen etnologista tarkastelua Jyväskylän Kuokkalassa. Jyväskylän yliopisto, etnologian laitos. Tutkimuksia 32. Jyväskylän yliopisto, etnologian laitos.
Artikkeli kokoomateoksessa:
Bill, Frederic & Johannisson, Bengt 2004. Affärsutvecklingen i entreprenörskapets och tillväxtens sällskap. – Frederic Bill & Bengt Johannisson (red.) Entreprenörskapets rationaliteter och irrationaliteter. Studier i entreprenörskap 2, 7–53. Växjö universitet.
Korkiakangas, Pirjo 1999. Muisti, muistelu, perinne. – Bo Lönnqvist, Elina Kiuru & Eeva Uusitalo (toim.) Kulttuurin muuttuvat kasvot. Johdatusta etnologiatieteisiin. Tietolipas 155, 155–176. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Artikkeli tieteellisessä lehdessä:
Prior, Lindsay 2003. Belief, knowledge and expertise: the emergence of the lay expert in medical sociology. Sociology of Health & Illness 25(1): 41–57.
Internet-lähteiden merkintä:
Viitataan tekijään tai jos tekijää ei ole, sivun julkaisijaan. Lähdeluetteloon laitetaan viitetietojen lisäksi verkkosivun osoite sekä päivämäärä, jolloin artikkelin kirjoittaja on hakenut viitteen:
Ethnos ry. http://www.ethnosry.org (28.4.2011).
Allmänna anvisningar
Tänk på textens målgrupp. Gå rakt på sak: skriv redan från början vad du undersöker, varför, vad forskningsfrågan eller -problemet är och hur du närmar dig det. Skriv en intresseväckande inledning.
Undvik vetenskaplig jargong. Skriv så enkelt som möjligt. Defniera begreppen som används, t ex ”representation”, men inte genom långa begeppshistoriska analyser eller referenser till tidigare sätt att använda begreppet, utan enligt det sätt som begreppet används i just din text.
Inlämning av manuskript
- Artikeln skickas till redaktören per e-post, som .rtf/.doc/.docx-fil.
- Manuskript ska anonymiseras innan de skickas in, så att textens författare inte framkommer av texten eller kan utläsas av referenser. Dessutom ska filen anonymiseras så att författaren inte syns i dess metadata.
- Bifoga separat författarens kontaktuppgifter (namn, telefonnumer, postadress och e-postadress) samt en kort författarpresentation (t. ex. namn, akademisk grad eller titel och exempelsvis yrke, arbetsplats och beskrivning av forskningsintressen).
Artikelns format
- Huvudrubriken skall skrivas med stora bokstäver och mellanrubrikerna med små. Sträva till att skapa rubriker som är intresseväckande och koncisa.
- Styckena skall skiljas från varandra med blankrad. Skriv texten med radavstånd 1,5, font Calibri, teckenstorlek 11.
- Citat från materialet som är mer än två rader långa skall skrivas med radavstånd 1 och med indrag. Kortare citat, inom citationstecken, kan vara en del av brödtexten.
- I artiklarna används som huvudregel endast en rubriknivå utöver huvudrubriken.
- Använd inte format som försvårar ombrytningen, som t. ex. fet stil i rubrikerna, listor med punkter, tankestreck och sidnumrering
- Streck mellan årtal eller sidnumror skrivs med tankestreck (–).
- Skicka in manuskriptet i grundform utan tavutus eller utjämning av kanter.
- Skicka tabeller och dylikt som separata filer. Märk ut var de ska sättas in i texten tydligt [tabell 1].
Referenshantering
- Källhänvisningar görs med fotnoter i nedre kanten av sidan. Alla referenser på en viss sida anges som en numrerad lista i nedre kanten av denna sida.
- Hänvisningar görs med författarens efternamn, verkets publikationsår samt numren på de refererade eller citerade sidorna, t. ex. Korkiakangas 1999, 166.
- Om författarna är flera används &-tecknet mellan efternamnen.
- Vid hänvisning till flera verk, skiljs de från varandra med semikolon och ordnas i bokstavsföljd. Om det hänvisas till flera verk av samma författare ordnas de enligt tid, så att det äldsta verket står först.
- I fotnoter anges också längre förklaringar som inte är nödvändiga i själva artikeltexten, t. ex. rörande material, källor eller forskningsprojekt.
- Efter citat från arkiverat material anges materialets ursprung och arkiveringskod , t. ex. Lusto A97001.
Källförteckning
- Källförteckningens rubrik är Källor. Under den kan olika typer av källor anges med underrubriker enligt behov, t. ex. otryckta källor, elektroniska källor och litteratur.
- Källförteckningen ordnas alfabetiskt enligt författarens efternamn.
- I källförteckningen anges författarens efternamn, förnamn, publiceringsår, verkets namn och förlag. Sidnumren för artiklar som ingår i böcker och tidskrifter anges också.
- Skribenten är själv ansvarig för att granska att hänvisningar i texten stämmer överens med källförteckningen
- Om det hänvisas till flera verk av samma författare ordnas de enligt tid, så att det äldsta verket står först. Om publiceringsåret är samma, ordnas källorna med små bokstäver i den ordning som de refereras i texten (t. ex. 2010a, 2010b).
Exempel, otryckta källor
Lusto – Finlands skogsmuseum, Punkaharju
Arkivsamling A97001 Seppo Ojas samling: Metsänhoitajapuvun esite 1933–1935.
Exempel, litteratur
Monografi:
Lappi, Tiina-Riitta 1997. Mielikuvia kaupungista. Ympäristösuhteen etnologista tarkastelua Jyväskylän Kuokkalassa. Jyväskylän yliopisto, etnologian laitos. Tutkimuksia 32. Jyväskylän yliopisto, etnologian laitos.
Artikel i antologi:
Bill, Frederic & Johannisson, Bengt 2004. Affärsutvecklingen i entreprenörskapets och tillväxtens sällskap. – Frederic Bill & Bengt Johannisson (red.) Entreprenörskapets rationaliteter och irrationaliteter. Studier i entreprenörskap 2, 7–53. Växjö universitet.
Korkiakangas, Pirjo 1999. Muisti, muistelu, perinne. – Bo Lönnqvist, Elina Kiuru & Eeva Uusitalo (toim.) Kulttuurin muuttuvat kasvot. Johdatusta etnologiatieteisiin. Tietolipas 155, 155–176. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Artikel i vetenskaplig tidskrift:
Prior, Lindsay 2003. Belief, knowledge and expertise: the emergence of the lay expert in medical sociology. Sociology of Health & Illness 25(1): 41–57.
Elektroniska källor:
Hänvisa till författare, eller om författare saknas, till den organisation som upprätthåller sidan. I källförteckningen anges dessutom internetadress samt datum då artikelns författare hämtat källan:
Ethnos ry. http://www.ethnosry.org (28.4.2011).